Perinteikäs pohjoisen koulu Tornionjoen varrella
Tutustu opiston kiehtovaan ja monisävyiseen historiaan
Peräpohjolan Opistolla on kunniakkaat opistoperinteet, jotka ulottuvat yli 120 vuoden taakse. Mikäli opiston seinät osaisivat puhua, olisi niillä kerrottavana monta mielenkiintoista ja elämänmakuista tarinaa niiden satojen ihmisten kouluarjesta, jotka ovat oppilaitoksemme ovista sisään astuneet. Peräpohjolan Opisto on aina ollut olemassa siksi, että ihmiset voisivat oppia, kehittyä ja menestyä elämässään. Vuosikymmenten ajan opiston henkilökunta on auttanut oppilaita näissä pyrkimyksissä parhaan tietotaitonsa mukaan ja kannustanut heitä eteenpäin kohti tavoitteitaan ja unelmiaan. Tätä tarkoitusta me nykyiset opistolaiset palvelemme yhtä vahvalla innolla ja palolla kuin edeltäjämmekin.
Sukella mukaan tarinaamme ja tutustu myös hankkeisiimme, joita toteutamme opistolla.
Opisto perustetaan 1898
9.3.1898 vahvistettiin Peräpohjolan Kansanopiston ynnä emäntä- ja isäntäkoulun säännöt, jonka jälkeen pidettiin Peräpohjolan Kansanopiston Kannatusyhdistyksen perustamiskokous. Opistotyö aloitettiin 1.11.1901 Lankilan tilan rakennuksissa, Alaraumon kylässä. Opistorakennuksen sekä sitä ympäröivät tilukset lahjoitti yhdistykselle oululainen neiti Hanna Åström; opiston avajaisissa 4.11.1901 luettiin neidin allekirjoittama lahjakirja, jolla hän lahjoitti Fältförsin eli Rönnbergin ja Rantalempeän tilat (yht. 743 ha maata), Fältförsin kartanon, navetan, pirttirakennuksen, aitat ja niittyladot. Lahjoituksen neiti Åström teki kunnioittaakseen isoisänsä, raatimies ja tehtailija Johan Åströmin muistoa. Lahjoituksen avulla ratkaistiin opiston lopullinen sijainti, sillä lahjoituksen ehtona oli opiston sijoittaminen Fältförsin tilalle.
Huomasitko? Peräpohjolan Opiston yhteydessä toimii lounas- ja tilausravintolamme Hanna Å. Ravintola on saanut nimensä kenenpä muunkaan kuin opistokokonaisuuden lahjoittajan, neiti Hanna Åströmin mukaan.
Opisto alkaa kasvaa ja kehittyä
Fältförsin tilan rakennukset eivät olleet kansanopistotoimintaa ajatellen asianmukaisessa kunnossa. Siksi tilalla olikin ryhdyttävä vanhojen rakennusten korjaamiseen ja uusien rakentamiseen.
Vuosina 1902–1904 tapahtui merkittäviä asioita. 20.10.1902 aloitettiin opistotyö samalla paikalla, missä vielä tänäkin päivänä sijaitsemme. Hannantalo eli tilan 1850-luvulla rakennettu päärakennus toimi koulutyön keskuksena vuodet 1902–1904, jonka jälkeen se palveli rehtorin asuntona. Opiston ensimmäisenä rehtorina toimi Esa Eetu Takala, jonka johtajanvuodet kestivät niin ikään 1902–1904. Vuonna 1904 valmistui Peräpohjolan Opiston uusi päärakennus Niilontalo, jonka suunnitteli arkkitehti G. A. Brander. Päärakennus vihittiin käyttöön 4.11.1904, ja samalla rehtorin virkaan astui vasta valittu maisteri Niilo Liakka.
Seuraavina vuosina kunnostettiin ja kehitettiin opiston tiluksiin kuuluvia alueita ja rakennuksia; opistolle rakennettiin esimerkiksi vesijohto v. 1914. Lisäksi laajennettiin opetustiloja; esimerkiksi vanha Alatornion Osuusmeijerin kiinteistö, joka oli sijainnut opiston vuokratontilla, ostettiin ja sinne sijoitettiin miesten käsityöopetustilat vuonna 1936.
Huomasitko? Opiston rakennuksia on nimetty vanhojen johtajien ja rehtoreiden mukaan. Myös kokous- ja juhlatiloistamme löytyy tuttuja nimiä!
Sotavuodet 1917–1918
Peräpohjolan Opistolla ei myöskään ole säästytty jännittäviltä historian hetkiltä. Sotavuosina 1917–1918 Johan E. Tuompon toimiessa rehtorina, olivat työkaudet poikkeukselliset. Taloon oli majoittunut 80 venäläistä sotilasta, joiden vuoksi opistoelämä oli muuttunut jännittyneeksi. Marraskuun suurlakon puhjettua vuonna 1917 kotitarkastuksineen ja ilkitöineen, ulottuivat sen vaikutukset opistollekin asti; joukko aseistettuja punakaartilaisia ja venäläisiä sotilaita vangitsi johtaja J.E. Tuompon. Kuulusteluissa hänet todettiin syyttömäksi ja hänet vapautettiin, vaikka toisenlaistakin menettelyä esitettiin. ”Annetaan olla yö putkassa, koska hän on johtaja!”
Emäntä- ja isäntäkoulusta Peräpohjolan opistoksi
Opiston kurssitoiminnalla on pitkät perinteet. Ensimmäinen, 2 kuukautta kestävä maanviljelysoppijakso käynnistettiin keväällä 1908. Pohjakoulutusvaatimuksena oli kansakoulussa tai kansanopistossa hankittu kansakoulun oppimäärä. Opetettavina aineina olivat: maanviljelysoppi, karjanhoito-oppi, maidonpitely, luonnontieteet, kirjanpito ja asioimiskirjoitus, mittausoppi, laskento, metsänhoito-oppi, puutarhaoppi, kalastusoppi, ainekirjoitus, osuustoiminta, kansantalous, piirustus ja rakennusoppi.
Tätä kansanopiston peruskurssin käyneille (miehille ja naisille) tarkoitettua kurssia pidettiin vuoteen 1917. Oppijakson lakkauttamiseen enimmiten vaikutti se, että valtionapua ei sille vuodeksi 1918 saatu ja se, että kansanopistollekin myönnetty valtionapu jätettiin antamatta näinä maailmansodan (1916), itsenäistymisen (1917) ja vapaussodan (1918) vuosina. Kun valtionapua jälleen saatiin, olivat suunnitelmat jo toiset.
1920-luvulta lähtien varsinaisen kansanopistotoiminnan oheen toivat vaihtelua erilaiset kurssit. Vuonna 1920 opiston yhteydessä aloitti toimintansa kesäisin 5 kk kestävä kotitalouskoulu; vuonna 1946 kotitalouskoulu muuttui kouluhallituksen alaiseksi kotitalouskurssiksi, jota pidettiin vuoteen 1971. Emäntä- ja isäntäkoulun nimike jäi pois käytöstä heti itsenäistymisen jälkeen v. 1917 ja koulu toimi siitä lähtien Peräpohjolan Kansanopiston nimellä aina vuoteen 1972, jolloin nimi muuttui
Peräpohjolan Opistoksi. Nimen muutoksesta huolimatta säilyivät emäntä- ja isäntäkoulussa opetetut aineet opetusohjelmassa.
Peräpohjolan Opisto tänään
Monivaiheinen historiamme on jättänyt lähtemättömän, yksilöllisen leimansa kaikkeen tekemiseemme. Vaikka opistolla ei enää opetetakaan esimerkiksi maatalousoppia tai karjanhoito-oppia, on lämminhenkinen, yhteisöllinen peräpohjalainen henki säilynyt opistolla tähän päivään saakka. Nykyään keskitymme koulutustarjonnassamme vahvasti kasvatus- ja ohjausalan koulutuksiin, josta valmistuvat voimme ylpeänä lähettää kohti työelämää. Mikäli haluaisit tarkemman historiikin tai sinulla on mitä tahansa kysyttävää opiston toiminnasta, ota meihin yhteyttä!
Peräpohjolan Opiston historian aikajana
1897
10.3.1897 Peräpohjolan Kansanopiston ynnä emäntä- ja isäntäkoulun perustamiskokous Tornion kaupungin Raatihuoneella.
1901
1.11.1901 opistotyö aloitettiin Lankilan tilan rakennuksissa, Alaraumon kylässä.
1901
4.11.1901 opiston avajaisissa oululainen neiti Hanna Åström lahjoitti yhdistykselle opistorakennuksen ja sitä ympäröivät tilukset - Fältförsin eli Rönnbergin ja Rantalempeän tilat. Lahjoituksen neiti Åström teki kunnioittaakseen isoisänsä, raatimies ja tehtailija, Johan Åströmin muistoa.
1902
20.10.1902 opistotyö aloitettiin uudella paikallaan. 1850-luvulla rakennettu päärakennus Hannantalo toimi koulutyön keskuksena. Käsityörakennus valmistui Hannantalon viereen samana vuonna.
1901–1904
Opiston ensimmäisenä johtajana/rehtorina toimi Esa Eetu Takala. Ensimmäisenä opistovuotena 1901–1902 opiskelijoita oli 50.
1904
4.11.1904 vihittiin käyttöön Peräpohjolan Opiston uusi päärakennus Niilontalo, jonka suunnitteli arkkitehti G.A. Brander. Hannantalo puolestaan alkoi palvella rehtorin asuntona.
Niilontalon rakennushistoriallinen selvitys (pdf)
1904–1908
Aika oli monessa suhteessa myrskyisää: taloustilanne oli heikko ja tulevaisuus uhattuna. Vuoden 1905 suurlakko vaikeutti tilannetta. Rehtorina tuona aikana toimi Niilo Liakka.
1908–1917
Maataloudellinen oppijakso. Maanviljelyjakso oli 2-kuukautinen. Rehtorina toimi tuolloin Johan E. Tuompo aina vuoteen 1920 saakka.
1909
26.6.1909 Peräpohjolan kansanopiston toveriliiton perustaminen. Toveriliitto syntyi entisten oppilaiden halusta tavata toisiaan.
1914
Opistolle rakennettiin vesijohto. Alatornion Osuusmeijeri pumppasi veden opiston tarpeisiin. Lähivuosina kunnostettiin ja kehitettiin tiluksiin kuuluvia alueita ja rakennuksia.
1917–1918
Sotavuosina Opistolla majoittui venäläissotilaita. Emäntä- ja isäntäkoulu -nimitys jätettiin Peräpohjolan Kansanopiston nimestä pois.
1920
Alkoi 5-kuukautinen kotitalouskoulu. Rehtorina toimi vuoteen 1923 saakka Kalle Seppälä, jonka jälkeen rehtorina vuoteen 1927 asti toimi Aarno Pesonen.
1926
Opistolle rakennettiin oma pumppuhuone meijerin tontille.
1927–1930
Rehtorina toimi Yrjö Vuorijoki.
1929
Opistolla järjestettiin Tornionlaakson maakuntajuhlat.
1930
1930-luvun alkuun tultaessa Opisto oli merkittävä sivistys- ja kasvatuslaitos, jonka vaikutus tuntui voimakkaana Pohjois-Suomessa. Taloudellinen tilanne myös parani.
1931
1.3.1931 Niilontalon salin seinällä oleva muistotaulu v. 1918 vapaussodassa kaatuneitten kansanopistolaisten muistoksi paljastettiin.
1930–1932
Rehtorina oli Jussi Turunen, jonka jälkeen vuoteen 1937 asti toimi rehtorina Ilmari Paavola.
1936
1936 ostettiin Osuusmeijerin kiinteistö, jonne sijoitettiin miesten käsityöopetustilat.
1937
1937 aina vuoteen 1970 saakka rehtorina toimi Reino Mähönen.
1939–1940
Talvisodan aikana ei ollut opetusta. Opistoa käytettiin Suomen armeijan joukkojen kokoontumispaikkana sekä vapaaehtoisten ulkolaisten majoitukseen.
1940–1941
Välirauhan aikana Opistolla järjestettiin lisäksi maanpuolustusopetusta.
1944
Lokakuussa 1944 Toisessa maailmansodassa käytiin taisteluita Opiston alueella. Kiviaitaan kaivautuneet suomalaiset joukot pysäyttivät saksalaisten hyökkäyksen 6.10.1944.
1949
Vuoteen 1949 asti Niilontalossa toimi Alatornion suojeluskunta ja Lotta Svärd -yhdistys.
1952
5.-6.7.1952 juhlittiin Opiston 50-vuotisjuhlia.
1960
1960-luvulla kotitalouskurssi oli vahva osa kansanopiston opetusohjelmaa. Lisäksi 60-luvun alussa opetusohjelmaan tuli mukaan entistä enemmän erilaisia lyhytkursseja.
1970–1980
1970–1980-luvun kuluessa Opisto muuttui valtakunnalliseksi opistoksi. Vuodesta 1970 rehtorina toimi Pekka Palmu vuoteen 1999 saakka.
1972
Vuonna 1972 valmistui luokkarakennus/asuntola eli nykyisin Maisintupa. Peräpohjolan Kansanopiston nimi jäi historiaan ja nimi muuttui Peräpohjolan Opistoksi.
1981
Maisintuvan jatkeeksi valmistui asuntolarakennus eli nykyisin Lailantupa.
1982
Yhteiskunnallinen linja aloitti toimintansa.
1990
90-luvulla opetus painottui ammatilliseen nuorisotyökoulutukseen.
1992
Joentalo (entisen käsityörakennuksen paikalle) ja uusi asuntola valmistuivat. Arkkitehtina toimi Matti Porkka. Ruokala siirtyi Niilontalosta Joentaloon.
1994
Rantatalon ja Meijerin läheisyyteen rakennettiin Kalamaja.
1998
Elokuussa aloitti toimintansa humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), joka toimi aina vuoteen 2014 asti.
2000–2013
2000-2013 aikana rehtoreina toimivat Pekka Torvinen ja Jyri Ulvinen.
2014
Vuodesta 2014 lähtien rehtorina Peräpohjolan Opistolla on toiminut Tatja Karvonen.
2015
Elokuussa 2015 aloitti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Opiston tiloissa SPR:n toimesta. Vastaanottokeskus toimi Opistolla kaksi vuotta eli vuoteen 2017 saakka.
2016
v. 2016 aloitettiin aikuisten perusopetus.
2018
Ruokalasta alettiin käyttää nimeä Ravintola Hanna Å. Samaan aikaan nimettiin myös Joentalon luentosalit (entisten rehtorien mukaan), Eedit-majoitusrakennus sekä Maisin- ja Lailantuvat opiston historiassa vaikuttaneiden henkilöiden mukaan.
2019
Opisto laajentaa ammatillisen koulutuksen tarjontaa lastenohjaajan koulutuksella.
2020
Maaliskuussa Covid19-pandemia alkoi valtaamaan maailmaa. Nopeassa aikataulussa jouduttiin hyppäämään digiloikka ja koulunkäynti jatkui etäyhteyksien avulla.
Huhti-kesäkuussa tehtiin pintaremontti Joentaloon sekä Eeditiin.
2021
Ravintolan ruoka päivitettiin vähähiilisemmäksi sekä elokuussa koko ruokalan jakelulinjasto uusittiin täysin.
2023-2024
Niilontalon peruskorjaus. Peruskorjauksen vaiheisiin ja valmiiseen Niilontaloon voi perehtyä paremmin Instagramissa @niilontalo_1904
