1897
10.3.1897 Peräpohjolan Kansanopiston ynnä emäntä- ja isäntäkoulun perustamiskokous Tornion kaupungin Raatihuoneella.
1901
1.11.1901 opistotyö aloitettiin Lankilan tilan rakennuksissa, Alaraumon kylässä.
1901
4.11.1901 opiston avajaisissa oululainen neiti Hanna Åström lahjoitti yhdistykselle opistorakennuksen ja sitä ympäröivät tilukset - Fältförsin eli Rönnbergin ja Rantalempeän tilat. Lahjoituksen neiti Åström teki kunnioittaakseen isoisänsä, raatimies ja tehtailija, Johan Åströmin muistoa.
1902
20.10.1902 opistotyö aloitettiin uudella paikallaan. 1850-luvulla rakennettu päärakennus Hannantalo toimi koulutyön keskuksena. Käsityörakennus valmistui Hannantalon viereen samana vuonna.
1901–1904
Opiston ensimmäisenä johtajana/rehtorina toimi Esa Eetu Takala. Ensimmäisenä opistovuotena 1901–1902 opiskelijoita oli 50.
1904
4.11.1904 vihittiin käyttöön Peräpohjolan Opiston uusi päärakennus Niilontalo, jonka suunnitteli arkkitehti G.A. Brander. Hannantalo puolestaan alkoi palvella rehtorin asuntona.
1904–1908
Aika oli monessa suhteessa myrskyisää: taloustilanne oli heikko ja tulevaisuus uhattuna. Vuoden 1905 suurlakko vaikeutti tilannetta. Rehtorina tuona aikana toimi Niilo Liakka.
1908–1917
Maataloudellinen oppijakso. Maanviljelyjakso oli 2-kuukautinen. Rehtorina toimi tuolloin Johan E. Tuompo aina vuoteen 1920 saakka.
1909
26.6.1909 Peräpohjolan kansanopiston toveriliiton perustaminen. Toveriliitto syntyi entisten oppilaiden halusta tavata toisiaan.
1914
Opistolle rakennettiin vesijohto. Alatornion Osuusmeijeri pumppasi veden opiston tarpeisiin. Lähivuosina kunnostettiin ja kehitettiin tiluksiin kuuluvia alueita ja rakennuksia.
1917–1918
Sotavuosina Opistolla majoittui venäläissotilaita. Emäntä- ja isäntäkoulu -nimitys jätettiin Peräpohjolan Kansanopiston nimestä pois.
1920
Alkoi 5-kuukautinen kotitalouskoulu. Rehtorina toimi vuoteen 1923 saakka Kalle Seppälä, jonka jälkeen rehtorina vuoteen 1927 asti toimi Aarno Pesonen.
1926
Opistolle rakennettiin oma pumppuhuone meijerin tontille.
1927–1930
Rehtorina toimi Yrjö Vuorijoki.
1929
Opistolla järjestettiin Tornionlaakson maakuntajuhlat.
1930
1930-luvun alkuun tultaessa Opisto oli merkittävä sivistys- ja kasvatuslaitos, jonka vaikutus tuntui voimakkaana Pohjois-Suomessa. Taloudellinen tilanne myös parani.
1931
1.3.1931 Niilontalon salin seinällä oleva muistotaulu v. 1918 vapaussodassa kaatuneitten kansanopistolaisten muistoksi paljastettiin.
1930–1932
Rehtorina oli Jussi Turunen, jonka jälkeen vuoteen 1937 asti toimi rehtorina Ilmari Paavola.
1936
1936 ostettiin Osuusmeijerin kiinteistö, jonne sijoitettiin miesten käsityöopetustilat.
1937
1937 aina vuoteen 1970 saakka rehtorina toimi Reino Mähönen.
1939–1940
Talvisodan aikana ei ollut opetusta. Opistoa käytettiin Suomen armeijan joukkojen kokoontumispaikkana sekä vapaaehtoisten ulkolaisten majoitukseen.
1940–1941
Välirauhan aikana Opistolla järjestettiin lisäksi maanpuolustusopetusta.
1944
Lokakuussa 1944 Toisessa maailmansodassa käytiin taisteluita Opiston alueella. Kiviaitaan kaivautuneet suomalaiset joukot pysäyttivät saksalaisten hyökkäyksen 6.10.1944.
1949
Vuoteen 1949 asti Niilontalossa toimi Alatornion suojeluskunta ja Lotta Svärd -yhdistys.
1952
5.-6.7.1952 juhlittiin Opiston 50-vuotisjuhlia.
1960
1960-luvulla kotitalouskurssi oli vahva osa kansanopiston opetusohjelmaa. Lisäksi 60-luvun alussa opetusohjelmaan tuli mukaan entistä enemmän erilaisia lyhytkursseja.
1970–1980
1970–1980-luvun kuluessa Opisto muuttui valtakunnalliseksi opistoksi. Vuodesta 1970 rehtorina toimi Pekka Palmu vuoteen 1999 saakka.
1972
Vuonna 1972 valmistui luokkarakennus/asuntola eli nykyisin Maisintupa. Peräpohjolan Kansanopiston nimi jäi historiaan ja nimi muuttui Peräpohjolan Opistoksi.
1981
Maisintuvan jatkeeksi valmistui asuntolarakennus eli nykyisin Lailantupa.
1982
Yhteiskunnallinen linja aloitti toimintansa.
1990
90-luvulla opetus painottui ammatilliseen nuorisotyökoulutukseen.
1992
Joentalo (entisen käsityörakennuksen paikalle) ja uusi asuntola valmistuivat. Arkkitehtina toimi Matti Porkka. Ruokala siirtyi Niilontalosta Joentaloon.
1994
Rantatalon ja Meijerin läheisyyteen rakennettiin Kalamaja.
1998
Elokuussa aloitti toimintansa humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), joka toimi aina vuoteen 2014 asti.
2000–2013
2000-2013 aikana rehtoreina toimivat Pekka Torvinen ja Jyri Ulvinen.
2014
Vuodesta 2014 lähtien rehtorina Peräpohjolan Opistolla on toiminut Tatja Karvonen.
2015
Elokuussa 2015 aloitti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Opiston tiloissa SPR:n toimesta. Vastaanottokeskus toimi Opistolla kaksi vuotta eli vuoteen 2017 saakka.
2016
v. 2016 aloitettiin aikuisten perusopetus.
2018
Ruokalasta alettiin käyttää nimeä Ravintola Hanna Å. Samaan aikaan nimettiin myös Joentalon luentosalit (entisten rehtorien mukaan), Eedit-majoitusrakennus sekä Maisin- ja Lailantuvat opiston historiassa vaikuttaneiden henkilöiden mukaan.
2019
Opisto laajentaa ammatillisen koulutuksen tarjontaa lastenohjaajan koulutuksella.
2020
Maaliskuussa Covid19-pandemia alkoi valtaamaan maailmaa. Nopeassa aikataulussa jouduttiin hyppäämään digiloikka ja koulunkäynti jatkui etäyhteyksien avulla.
Huhti-kesäkuussa tehtiin pintaremontti Joentaloon sekä Eeditiin.
2021
Ravintolan ruoka päivitettiin vähähiilisemmäksi sekä elokuussa koko ruokalan jakelulinjasto uusittiin täysin.
2023
Niilontalon peruskorjaus alkoi. Peruskorjausta voi seurata Instagramissa @niilontalo_1904
Nov 09, 2017
