Perinteikäs pohjoisen koulu Tornionjoen varrella

Tutustu opiston kiehtovaan ja monisävyiseen historiaan

Peräpohjolan Opistolla on kunniakkaat opistoperinteet, jotka ulottuvat yli 120 vuoden taakse. Mikäli opiston seinät osaisivat puhua, olisi niillä kerrottavana monta mielenkiintoista ja elämänmakuista tarinaa niiden satojen ihmisten kouluarjesta, jotka ovat oppilaitoksemme ovista sisään astuneet. Peräpohjolan Opisto on aina ollut olemassa siksi, että ihmiset voisivat oppia, kehittyä ja menestyä elämässään. Vuosikymmenten ajan opiston henkilökunta on auttanut oppilaita näissä pyrkimyksissä parhaan tietotaitonsa mukaan ja kannustanut heitä eteenpäin kohti tavoitteitaan ja unelmiaan. Tätä tarkoitusta me nykyiset opistolaiset palvelemme yhtä vahvalla innolla ja palolla kuin edeltäjämmekin. 

Sukella mukaan tarinaamme ja tutustu myös hankkeisiimme, joita olemme toteuttaneet opistolla.

Opisto perustetaan 1898

9.3.1898 vahvistettiin Peräpohjolan Kansanopiston ynnä emäntä- ja isäntäkoulun säännöt, jonka jälkeen pidettiin Peräpohjolan Kansanopiston Kannatusyhdistyksen perustamiskokous. Opistotyö aloitettiin 1.11.1901 Lankilan tilan rakennuksissa, Alaraumon kylässä. Opistorakennuksen sekä sitä ympäröivät tilukset lahjoitti yhdistykselle oululainen neiti Hanna Åström; opiston avajaisissa 4.11.1901 luettiin neidin allekirjoittama lahjakirja, jolla hän lahjoitti Fältförsin eli Rönnbergin ja Rantalempeän tilat (yht. 743 ha maata), Fältförsin kartanon, navetan, pirttirakennuksen, aitat ja niittyladot. Lahjoituksen neiti Åström teki kunnioittaakseen isoisänsä, raatimies ja tehtailija Johan Åströmin muistoa. Lahjoituksen avulla ratkaistiin opiston lopullinen sijainti, sillä lahjoituksen ehtona oli opiston sijoittaminen Fältförsin tilalle.

Huomasitko? Peräpohjolan Opiston yhteydessä toimii lounas- ja tilausravintolamme Hanna Å. Ravintola on saanut nimensä kenenpä muunkaan kuin opistokokonaisuuden lahjoittajan, neiti Hanna Åströmin mukaan.

Opisto alkaa kasvaa ja kehittyä

Fältförsin tilan rakennukset eivät olleet kansanopistotoimintaa ajatellen asianmukaisessa kunnossa. Siksi tilalla olikin ryhdyttävä vanhojen rakennusten korjaamiseen ja uusien rakentamiseen.

Vuosina 1902–1904 tapahtui merkittäviä asioita. 20.10.1902 aloitettiin opistotyö samalla paikalla, missä vielä tänäkin päivänä sijaitsemme. Hannantalo eli tilan 1850-luvulla rakennettu päärakennus toimi koulutyön keskuksena vuodet 1902–1904, jonka jälkeen se palveli rehtorin asuntona. Opiston ensimmäisenä rehtorina toimi Esa Eetu Takala, jonka johtajanvuodet kestivät niin ikään 1902–1904. Vuonna 1904 valmistui Peräpohjolan Opiston uusi päärakennus Niilontalo, jonka suunnitteli arkkitehti G. A. Brander. Päärakennus vihittiin käyttöön 4.11.1904, ja samalla rehtorin virkaan astui vasta valittu maisteri Niilo Liakka.

Seuraavina vuosina kunnostettiin ja kehitettiin opiston tiluksiin kuuluvia alueita ja rakennuksia; opistolle rakennettiin esimerkiksi vesijohto v. 1914. Lisäksi laajennettiin opetustiloja; esimerkiksi vanha Alatornion Osuusmeijerin kiinteistö, joka oli sijainnut opiston vuokratontilla, ostettiin ja sinne sijoitettiin miesten käsityöopetustilat vuonna 1936.

Huomasitko? Opiston rakennuksia on nimetty vanhojen johtajien ja rehtoreiden mukaan. Myös kokous- ja juhlatiloistamme löytyy tuttuja nimiä!

Sotavuodet 1917–1918

Peräpohjolan Opistolla ei myöskään ole säästytty jännittäviltä historian hetkiltä. Sotavuosina 1917–1918 Johan E. Tuompon toimiessa rehtorina, olivat työkaudet poikkeukselliset.  Taloon oli majoittunut 80 venäläistä sotilasta, joiden vuoksi opistoelämä oli muuttunut jännittyneeksi. Marraskuun suurlakon puhjettua vuonna 1917 kotitarkastuksineen ja ilkitöineen, ulottuivat sen vaikutukset opistollekin asti; joukko aseistettuja punakaartilaisia ja venäläisiä sotilaita vangitsi johtaja J.E. Tuompon. Kuulusteluissa hänet todettiin syyttömäksi ja hänet vapautettiin, vaikka toisenlaistakin menettelyä esitettiin. ”Annetaan olla yö putkassa, koska hän on johtaja!”

Emäntä- ja isäntäkoulusta Peräpohjolan opistoksi

Opiston kurssitoiminnalla on pitkät perinteet. Ensimmäinen, 2 kuukautta kestävä maanviljelysoppijakso käynnistettiin keväällä 1908. Pohjakoulutusvaatimuksena oli kansakoulussa tai kansanopistossa hankittu kansakoulun oppimäärä. Opetettavina aineina olivat: maanviljelysoppi, karjanhoito-oppi, maidonpitely, luonnontieteet, kirjanpito ja asioimiskirjoitus, mittausoppi, laskento, metsänhoito-oppi, puutarhaoppi, kalastusoppi, ainekirjoitus, osuustoiminta, kansantalous, piirustus ja rakennusoppi.

Tätä kansanopiston peruskurssin käyneille (miehille ja naisille) tarkoitettua kurssia pidettiin vuoteen 1917. Oppijakson lakkauttamiseen enimmiten vaikutti se, että valtionapua ei sille vuodeksi 1918 saatu ja se, että kansanopistollekin myönnetty valtionapu jätettiin antamatta näinä maailmansodan (1916), itsenäistymisen (1917) ja vapaussodan (1918) vuosina. Kun valtionapua jälleen saatiin, olivat suunnitelmat jo toiset.

1920-luvulta lähtien varsinaisen kansanopistotoiminnan oheen toivat vaihtelua erilaiset kurssit. Vuonna 1920 opiston yhteydessä aloitti toimintansa kesäisin 5 kk kestävä kotitalouskoulu; vuonna 1946 kotitalouskoulu muuttui kouluhallituksen alaiseksi kotitalouskurssiksi, jota pidettiin vuoteen 1971. Emäntä- ja isäntäkoulun nimike jäi pois käytöstä heti itsenäistymisen jälkeen v. 1917 ja koulu toimi siitä lähtien Peräpohjolan Kansanopiston nimellä aina vuoteen 1972, jolloin nimi muuttui

Peräpohjolan Opistoksi. Nimen muutoksesta huolimatta säilyivät emäntä- ja isäntäkoulussa opetetut aineet opetusohjelmassa.

Peräpohjolan Opisto tänään

Monivaiheinen historiamme on jättänyt lähtemättömän, yksilöllisen leimansa kaikkeen tekemiseemme. Vaikka opistolla ei enää opetetakaan esimerkiksi maatalousoppia tai karjanhoito-oppia, on lämminhenkinen, yhteisöllinen peräpohjalainen henki säilynyt opistolla tähän päivään saakka. Nykyään keskitymme koulutustarjonnassamme vahvasti kasvatus- ja ohjausalan koulutuksiin, josta valmistuvat voimme ylpeänä lähettää kohti työelämää. Mikäli haluaisit tarkemman historiikin tai sinulla on mitä tahansa kysyttävää opiston toiminnasta, ota meihin yhteyttä!

SULJE