Peräpohjolan Opiston käytävillä ja ruokasalissa kuuluu vilkas kielten sekamelska. Arabiaa, kurdia, burmaa, espanjaa, somaliaa, amharaa, uzbekkia. Opiston arjessa puhutaan kaikkiaan 24 eri kieltä, ja opiskelijoitakin on yhteensä 22 eri maasta.
Monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat opistolla läsnä koulutuksissa aikuisten perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Tutustutaan tarkemmin, millaiselta kulttuuririkas arki näyttää opettajien ja opiskelijoiden näkökulmista.
Kielet ja kulttuurit läsnä kaikissa koulutuksissa
Peräpohjolan Opiston aikuisten perusopetuksen sekä kotoutumiskoulutuksen opettajat Heidi Haarakoski ja Saara Tarkka kertovat, että kansainvälisyys leikkaa kaikkien opiston koulutusten läpi tavalla tai toisella.
”Maahanmuuttajille suunnattuja koulutuksia ovat aikuisten perusopetus, kotoutumiskoulutus ja eri hankkeiden kautta tehtävät pilottikoulutukset. Maahanmuuttajia on myös ammatillisen koulutuksen puolella sekä oppivelvollisten opistovuoden opinnoissa, eli eri kielet kuuluvat ja näkyvät vahvasti meillä.”
Opettajien työ monikielisessä ympäristössä edellyttää luovuutta. Materiaalit laaditaan selkosuomeksi, ja kuvallista havainnollistamista sekä videoita käytetään runsaasti.
”Käsiteltäviä aiheita on oltava valmis selittämään monella eri tavalla, jotta varmistetaan kaikkien ymmärrys. Kaikki keinot ovat käytössä: pantomiimi, kuvat, videot ja tarvittaessa vaikka piirtäminen”, Haarakoski ja Tarkka kertovat.
Monikulttuurisuus näkyy myös opetussisällöissä
Eri taustoista tulevat opiskelijat muodostavat tiiviin yhteisön, jossa auttamisen kulttuuri on vahva. Kielitietoisuutta rakennetaan opinnoissa esimerkiksi siten, että samaa kieltä puhuvat opiskelijat tekevät yhdessä luetunymmärtämisen tehtäviä, keskustelevat merkityksistä ja rakentavat ymmärrystä suomen kielestä kieliryhmittäin.
Uutta sanastoa opeteltaessa sanoja käydään läpi omalla kielellä, sanoista kokeillaan lausua toisten kielten vastineita sekä vertaillaan eri kielten rakenteita.
Opiskelijoiden eri vahvuudet täydentävät toisiaan. Siinä missä toinen ymmärtää paremmin kielen rakennetta, toisen vahvuutena voi olla vaikkapa digitaidot, ja vertaistuki toimii niiden mukaan vastavuoroisesti.
Selittämällä oppimaansa toisille myös oma osaaminen vahvistuu. Samalla syntyy kaverisuhteita ja rakennetaan luottamusta. Ilmapiiri sallii hauskanpidon ja virheet – muita kannustetaan, eikä ole niin vakavaa, jos sanoo tai kirjoittaa jotain väärin.
”Pyrimme myös tarjoamaan perinteisen opiskelun lisäksi käytännön kokemuksia suomalaisesta kulttuurista ja sen perinteistä. Nämä voivat näkyä ihan pihapeleihin tutustumisena mölkystä pesäpalloon, teatteri- ja elokuvateatterikokemuksina, kirjasto- ja museovierailuina sekä erilaisten suomalaisten juhlaperinteiden viettona”, opettajat luettelevat.
Pian ajankohtaisia ovat seurakunnan järjestämät jouluiset yhteislaulut, koko koulun pikkujoulut ja sen jälkeen tietenkin joulujuhla.
Suomea peilataan omaan kulttuuriin eri yhteyksissä
Myös opettajat ja muu henkilökunta oppivat monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä jatkuvasti uutta. Kun erilaisiin pulmiin etsitään yhdessä ratkaisuja, tulee huomattua, kuinka eri kulttuureista tulevat lähestyvät asioita eri näkökulmista.
”Harvoja asioita voi pitää täällä itsestäänselvyyksinä. Esimerkiksi täsmällisyyden käsite vaihtelee kulttuureissa hyvinkin paljon. On tärkeää osata tuoda suomalaisille itsestään selvinäkin tuntuvat asiat esille uusina, opittavina taitoina.”
Tutustumisen kohteena olevia työpaikkojakin peilataan opiskelijoiden omiin kulttuuritaustoihin. Työelämän roolit ja pelisäännöt, tasa-arvo ja avoimet koulutuspolut herättävät usein keskustelua.
”Esimerkiksi nainen autoasentajan tai rakennusalan opinnoissa on monelle verrattain uusi ajatus. Konkretisoimme erilaisia töitä ja rooleja, ja korostamme kaikkien mahdollisuutta valita tulevaisuuden suunnitelmansa oman kiinnostuksensa mukaan.”
Kaikkia arvostava kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen ovat olennaisia elementtejä. Osa opiskelijoista tulee esimerkiksi taustoista, joissa luotto kouluun tai viranomaisiin ei ole samanlainen itsestäänselvyys kuin meillä.
”Tällaisia ennakkoasetelmia käännetään pikkuhiljaa. On tärkeää, että Peräpohjolan Opisto ja koko Suomi näyttäytyy heille paikkana, johon he voivat luottaa ja jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti.”
Aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden kokemuksia arjesta
Asim Turkista, Mohammed ja Maha Syyriasta sekä Fadoma Somaliasta opiskelevat aikuisten perusopetuksessa. He kuvaavat kokemustaan Peräpohjolan Opistosta lämpimästi.
”Välillä on vähän vaikeaa, kun jokainen puhuu omaa äidinkieltään, mutta suomen kieltä opiskelemme yhdessä. On kiva, että Peräpohjolan Opisto on monikulttuurinen koulu ja voimme tutustua eri kulttuureihin ja ihmisiin eri puolilta maapalloa”, he kertovat.
Opistolla opiskelijat eivät ainoastaan opi suomea ja suomalaista kulttuuria, vaan he myös opettavat omastaan muille. Opiskelijat ovat muun muassa pitäneet lähialakoulussa oppilaille esitelmiä omasta maastaan, opettaneet opistolla omien kulttuuriensa tansseja sekä valmistaneet perinneruokiaan koulun tapahtumiin.
”Kaikille yhteisinä Yhessä-päivinä teemme retkiä lähialueille, kuten Aavasaksalle, tai tutustumme uusiin opiskelijoihin koulun alueella. Myös yhteiset juhlat ovat kivoja, kun kaikki osallistuvat. Järjestämme sekä suomalaisia että muiden kulttuureiden juhlia, kuten Eid Mubarak -juhlan ramadanin jälkeen.”
Kun opiskelijoita pyydetään kertomaan, mitä he haluaisivat sanoa uudelle opiskelijalle, vastaukset ovat rohkaisevia ja käytännönläheisiä.
”Odota ja opettele, ja harjoittele myös kotona. Ei kannata käyttää liikaa kääntäjäsovellusta, sillä se ei auta oppimisessa kovin hyvin. Kuuntele opettajaa, äläkä stressaa liikaa. Muista kysyä apua – opettajat ja ohjaajat auttavat kyllä”, aikuisten perusopetuksen opiskelijat neuvovat.
Kotoutumiskoulutuksessa Myanmarista ja Venezuelasta
Kotoutumiskoulutuksessa opiskelevat Khun ja Johe ovat saapuneet Suomeen keskenään erilaisista lähtökohdista.
Khun tuli kotimaastaan Myanmarista noin vuosi sitten perheensä kanssa, kun hänen vaimonsa aloitti lähihoitajaopinnot. Johe puolestaan saapui Venezuelasta vuonna 2023 ja löysi tien opistolle sosiaalityöntekijän suosituksesta.
”Olin vielä töissä lääkärinä Myanmarissa, kun aloin opiskella suomea verkossa. Tiesin, että suomea pidetään yhtenä vaikeimmista kielistä, mutta olin päättäväinen oppimaan sen”, Khun kertoo.
Molemmat ovat kokeneet opintojen aloittamisen monikielisessä ympäristössä omalla tavallaan. Khunille, jolla on aiempaa kokemusta kielten opiskelusta kiinasta, suomen opiskelu Peräpohjolan Opistolla on ollut paljon tehokkaampaa kuin verkko-opiskelu. Johe muistaa ensimmäisen päivän luokassa jännittävänä kokemuksena.
”Oli hieman outoa kuulla ympärillä eri kieliä, mutta ajan myötä siihen tottui. Olen kiitollinen, koska nautin todella paljon ajastani täällä”, Johe sanoo.
Molemmat jakavat mielellään tietoa kotimaistaan muille. Khun kertoo innolla Myanmarin perinteistä ja ruoista, ja Johe puolestaan esittelee kuvia Venezuelan kulttuurista ja kauniista maisemista. Suomalainen kulttuuri tuntuu heistä kiehtovalta juuri sen erilaisuuden vuoksi.
”On merkittävää opiskella maassa, joka on valittu maailman onnellisimmaksi seitsemänä peräkkäisenä vuotena”, Khun toteaa.
Suomen kielen oppiminen on haastavaa mutta palkitsevaa. Khun aikoo jatkaa opintojaan ammatillisessa koulutuksessa, joka täydentää hänen lääketieteellistä taustaansa. Johen unelmana on työskennellä omassa ammatissaan ja perustaa tulevaisuudessa eläinlääkäriklinikka.
”Älkää luovuttako. Kieli on vaikea, mutta täällä opitte helposti. Ennen kuin huomaattekaan, puhutte suomea. Tieto on voimaa”, Johe rohkaisee tulevia opiskelijoita.
