Peräpohjolan Opiston opiskelijat kokeilivat viime keväänä Lapin eAmis -toimintamallin yhteisiä verkko-opintoja. He opiskelijat mm. Rovala-Opiston kautta varhaiskasvatuksen tukiviittomia sekä Redun järjestämiä YTO-opintoja. Opiskelijat antoivat toimintamallista hyvää palautetta, koska se antoi mahdollisuuden monipuolisempaan ja laajempaan opintotarjontaan.
Lapin eAmis -hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa, Ammattiopisto Lappiassa, Lapin koulutuskeskus REDUssa, Rovala-Opistossa sekä Peräpohjolan Opistossa on suunniteltu ja pilotoitu toimintamalli yhteisistä verkko-opinnoista, joista opiskelijat pääsivät valitsemaan tarvitsemiaan opintoja itselleen sopivaan ajankohtaan. Lisäksi toimintamallissa voi tutustua vaihteleviin tai erilaisiin ammatillisiin opintosisältöihin.
– Keskeisenä tavoitteenamme toimintamallin suunnittelussa oli varmistaa, etteivät opiskelijoiden henkilökohtaiset opintopolut katkea, jos omassa oppilaitoksessa ei ole tarjolla opiskelijan tarvitsemia ja valmistumista edistäviä opintoja. Toimintamalli mahdollistaa opintojen suorittamisen ajasta ja paikasta riippumatta hyödyntämällä oppilaitosten yhteisiä digitaalisia verkko-oppimisratkaisuja ja -ympäristöjä ammatillisiin ja yhteisiin aineisiin, kertoo toimintamallin sisällöistä Lapin eAmis -hankkeen projektipäällikkö Päivi Jauhola.
Pilotointimallin verkko-opinnoissa oli tarjolla laaja valikoima ammatillisia ja yhteisten aineiden opintoja muun muassa ensiapukoulutusta, YTO-opintoja (viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä ja toisella kotimaisella kielellä eli ruotsin kielellä, toiminta digitaalisessa ympäristössä, fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt) työelämässä toimiminen, varhaiskasvatuksen tukiviittomia. Ilmoittautuminen opintoihin suoritettiin webropolin ja oman oppilaitoksen opinto-ohjaajan kautta.
– Kaikkiin opintoihin emme saaneet osallistujia, osittain varmasti siksi, että pilotointijakso toteutettiin touko-kesäkuussa, jolloin opiskelijoita oli valmistunut tai lähtenyt kesälomalle. Saimme verkko-opintoihin osallistuneilta opiskelijoilta kokemuksia, millaista oli suorittaa opintoja toisessa oppilaitoksessa. Opinto-ohjaajilta saimme tietoa, miten opinnot etenivät, kun omasta oppilaitoksesta ei löytynyt sopivia opintoja. Vastaanotto tämänkaltaisille verkko-opinnoille oli loistavaa, iloitsee Päivi Jauhola.
Kokemuksia ja arvioita toimintamallin pilotoinnista
Ammattiopisto Lappian opinto-ohjaaja Leila Kyngäs-Teeriniemi kertoo, että opiskelijahallintaohjelmat eroavat oppilaitosten välillä, eikä opintoja voida vielä suoraan arvioida erilaisiin opiskelijahallinta ja arviointijärjestelmiin. Se loi haasteita pilotin toteutukselle. Verkko-opintoja järjestäneen oppilaitoksen opinto-ohjaajat saivat tiedon verkko-opinnot arvioineelta opettajalta ja toimittivat ne toisen oppilaitoksen opinto-ohjaajalle. Opinto-ohjaajille tilanne oli uusi, mutta niinhän oli kyseinen pilotointikin.
– Opintojen suorittaminen onnistui eroavaisuuksista huolimatta mielestäni hyvin ja toimintamalli palveli opiskelijan henkilökohtaista opintopolkua. Opiskelija sai tehdä opintoja, kun halusi esimerkiksi korottaa numeroita. Verkko-opinnot pilotointimallissa edistivät opiskelijoiden valinnanvapautta, pohtii Leila Kyngäs-Teeriniemi.
Leila Kyngäs-Teeriniemi esittää toimintamallin jatkokehitykseen selkeämpiä ohjeita ja nimettyjä henkilöitä, joilta voi kysyä lisätietoja.
Rovaniemellä Lappian turvallisuusalalla opiskeleva Janika Sotaluoto suoritti verkko-opintoja.
– Opintoni etenivät ja sain korotettua vanhan numeroni kiitettäväksi. Opintojen suorittaminen oli hieman erilaista toisen oppilaitoksen ohjelmistoilla, mutta pystyin hyvin soveltamaan oman oppilaitokseni ohjelmia niin että sain tehtävänannon mukaiset vastaukset. Kurssin toteutus oli tehty helpoksi, enkä kokenut mitään hirveämpiä ongelmia sitä tehdessä ja verkkokurssin sisältö oli mielenkiintoinen. Sain tukea ja ohjausta verkko-opinnoissa, jos oli jotain kysyttävää, kertoo omista verkko-opintokokemuksistaan Janika Sotaluoto.
Lapin koulutuskeskus REDUn lehtori Johanna Riskilä arvioi, että pilotoidut verkko-opinnot palvelivat hyvin opiskelijoita.
– Opiskelija pystyi suorittamaan puuttuvia opintoja sujuvammin, kun valittavissa oli useamman eri oppilaitoksen tarjonnasta. Tällöin jos omassa ei tarjota jotain valmistumisen kannalta tärkeää opintoa juuri silloin kun sen tarvitsee, sen voi mahdollisesti tehdä muualla. Pilotissa arvioinnin teki opettaja, jolle opinnot suoritettiin, ja arvioinnin kirjasi opiskelijan oma opinto-ohjaaja.
REDUlle tehtävät opinnot tehtiin Moodlessa, verkko-opintoina, joten opiskelija pystyi tekemään lähes kaikki tehtävät samoin kuin REDUn opiskelijat. Ainoa mikä ei onnistunut suoraan oli, että opettaja kirjaisi opiskelijan suorituksen samalla tavalla, kuin oman oppilaitoksensa opiskelijoille.
Riskilän mielestä yhteiset verkko-opinnot edistivät opiskelijoiden opintojen etenemistä ja valinnanvapautta.
– Tarjonta kasvaa, kun opintoja voi valita useammasta oppilaitoksesta. Oppisopimus-opiskelijat sekä muut, jotka syystä tai toisesta eivät voi osallistua lähiopetukseen koululla pääsevät tekemään yhteisten tutkinnon osien opintoja heille sopivalla aikataululla, eikä valmistuminen jää kiinni YTO-opinnoista tai ainakaan niiden tarjonnasta.
Opintojen toteutus verkostoyhteistyönä oli Riskilän mukaan vaivatonta.
– REDUssa pyörii joka tapauksessa yhteisten tutkinnon osien verkko-opintoja muista oppilaitoksista tulevat opiskelijat eivät aiheuttaneet sen enempää työtä kuin muutkaan. Oletuksena toki on, että opiskelija jo ilmoittautuessaan ilmoittaa oman oponsa nimen, jotta opettajan ei tarvitse sitä erikseen kaivella.
Johanna Riskilä toivoo, että käytäntö jäisi vakituiseksi. Tällöin mahdollistuisi myös se, että muissa oppilaitoksissa tarjottavat ammatilliset verkko-opinnot tulisivat REDUn opiskelijoiden käyttöön, jos opetusta vaihdettaisiin periaatteella yksi meille ja yksi teille. Toimintamallia voisi laajentaa myös muihin Lapin ammatillisen koulutuksenjärjestäjiin, joilla voisi olla tarjottavana vielä enemmän opintoja esimerkiksi saamen kieli äidinkielenä.
– Kaiken kaikkiaan kokeilu oli minusta varsin onnistunut, ja sitä pitäisi jatkossa kehittää lisää. Yhteiset pelisäännöt esimerkiksi kuinka monta opiskelijaa saa osallistua jne., täytyy toki sopia etukäteen ja kaikkien täytyy pitää kiinni sovitusta. Mutta yleisesti ottaen tällainen yhteistyö on mielestäni vain hyväksi sekä oppilaitoksille että opiskelijoille, summaa Johanna Riskilä.
Projektipäällikkö Päivi Jauhola korostaa, että Lapin eAmis -toimintamalli on tiivistänyt alueen koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä, jonka tuloksena on syntynyt Lappiin kattava ja toimiva ammatillisen koulutuksenjärjestäjien verkosto. Hankkeessa aikaansaadut toimintamallit ovat kaikkien mukana olevien koulutuksenjärjestäjien hyödynnettävissä. Nyt pilotoitu toimintamalli vaatii jatkokehittelyä, harkintaa ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, halutaanko hankkeessa pilotoitua toimintamallia hyödyntää myös jatkossa.
Lisätietoja
Päivi Jauhola
projektipäällikkö
Lapin eAmis – Latuja ammatillisiin opintoihin digitaalisuutta hyödyntäen -hanke
paivi.jauhola@lappia.fi
p. 0503146436
Petra Pudas
Projektisuunnittelija, Peräpohjolan Opisto
petra.pudas@ppopisto.fi
p. 0406403797
Lapin eAmis – Latuja ammatillisiin opintoihin digitaalisuutta hyödyntäen -hanke on saanut rahoituksen Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rahoitusta koordinoi ELY-keskus. Ammattiopisto Lappian koordinoimassa hankkeessa ovat osatoteuttajina mukana Peräpohjolan Opisto, Lapin koulutuskeskus REDU sekä Rovala-Opisto. Hankeaika on 1.9.2019 – 31.12.2021.