Oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö kohtaa arjessaan lukuisia digitaalisia haasteita, ja uutta opittavaa ja työhön omaksuttavaa tulee vastaan jatkuvasti. Elokuun alussa käynnistynyt Osaamisella työhyvinvointia -hanke keskittyy opetus- ja ohjaustyön parissa työskentelevien ihmisten työhyvinvoinnin kohentamiseen digiosaamista kehittämällä ja yhteisöllistä vertaisoppimista tukemalla.  

Peräpohjolan Opisto on mukana toteuttamassa hanketta yhteistyössä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn sekä Lapin yliopiston kanssa. Tässä blogitekstissä projektisuunnittelija Piia Ailinpieti ja kehittäjäopettaja Saara Tarkka avaavat hankkeen tavoitteita ja toteutusta. 

Tavoitteena digitaitojen kasvattaminen ja itsevarmuuden lisääminen 

Osaamisella työhyvinvointia -hanke on osa laajempaa pyrkimystä kehittää samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen henkilöstön osaamista, työssäjaksamista sekä kykyä vastata digikehityksen synnyttämiin haasteisiin muuttuvassa työympäristössä.  

”Erilaisia digihankkeita on toteutettu esimerkiksi ammatillisen koulutuksen puolella aiemminkin, mutta niiden painotus on kohdistunut ainakin pääosin opiskelijoihin. Osaamisella työhyvinvointia keskittyy erityisesti opetus- ja ohjaushenkilöstön näkökulmaan”, projektisuunnittelija Ailinpieti kertoo. 

Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä Ailinpieti ja Tarkka luovat Peräpohjolan Opistolle pohjan henkilökohtaiselle osaamisen kehittämissuunnitelmalle, jota kutsutaan Digihoksiksi. Digihoksin avulla opettajat voivat arvioida omaa digiosaamistaan ja tunnistaa henkilökohtaisia kehitystarpeitaan, ja suunnitelmaa voidaan hyödyntää esimerkiksi kehityskeskusteluissa. 

”Vaikka Digihoks keskittyy yksilöllisten tietojen, taitojen ja tavoitteiden arviointiin, hankkeessa painotetaan myös yhteisöllisyyttä ja vertaisoppimista, joka tuo lisäarvoa kehittymiseen.” 

Nykypäivän digitaidot keventävät työkuormaa ja lisäävät hyvinvointia 

Erilaisten työtehtävien helpottamiseen suunnitellut digityökalut – etenkin niiden käytön opettelu sekä arkeen sisällyttäminen – saattavat aiheuttaa monelle epävarmuutta sekä kuormitusta. Hankkeessa halutaan Ailinpietin ja Tarkan mukaan korostaa, että kun vaikkapa opettaja tai ohjaaja huomaakin pystyvänsä oppimaan ja sen myötä hyödyntämään niitä töissä, myös itsevarmuus kasvaa. Tämä keventää manuaalisen työn kuormitusta ja sujuvoittaa työpäiviä huomattavasti. 

”Haluamme, ettei kukaan jää yksin digitaalisten haasteiden kanssa. Hankkeen tärkeänä ajatuksena on luoda ilmapiiri, jossa apua on helppo pyytää ja jossa rohkaistaan jakamaan osaamista kollegoiden kesken. Samalla vahvistetaan siis myös yhteisöllisyyttä”, Tarkka sanoo. 

Digityökalujen hallinta tuo myös uusia näkökulmia asenteisiin. Kun taidot karttuvat ja työkalujen käyttö muuttuu luontevammaksi, monella voi muuttua käsitys uusista teknologisista ratkaisuista. Sen sijaan, että uusi ohjelmisto koettaisiin rasitteena, siihen voi suhtautua kiinnostuneemmin ja avoimemmin. 

 ”Digihoksin tarkoitus on tukea tätä prosessia realistisesti. Se auttaa asettamaan henkilökohtaisia ja saavutettavia tavoitteita, jotta kenenkään ei tarvitse omaksua kaikkea kerralla. Näin opettaja voi edetä vaiheittain ja keskittyä kehittämään juuri niitä taitoja, jotka ovat hänen työnsä kannalta keskeisiä.” 

Toimiviksi havaittuja käytäntöjä voidaan jakaa myös muualle 

Näin hankkeen alkuvaiheilla halutaan kartoittaa, millaista digiosaamista oppilaitoksista jo löytyy, mitä työkaluja missäkin käytetään ja millaiselle osaamisen kehittämiselle olisi erityisesti tarvetta.  

 ”Tällaisten kysymysten pohjalta voimme vastata oppilaitosten tarpeisiin paremmin. Vaikka hankkeen monet sisällöt suunnitellaan yhdessä hanketoimijoiden kanssa, jätämme oppilaitoskohtaisesti tilaa myös joustavuudelle, jotta kukin oppilaitos voi keskittyä omiin erityistarpeisiinsa”, Ailinpieti kertoo. 

 Tarkoituksena on testata useita ratkaisuja oppilaitoskohtaisesti. Joillakin oppilaitoksilla voi olla jo valmiiksi toimivia käytäntöjä – hankkeen avulla voidaankin laajentaa hyväksi todettujen toimintatapojen soveltamista ja tukea siten osaamisen kehittymistä kaikkialla. 

Positiivinen ilmapiiri ja suunnitelmia pitkälle kevääseen 

Tällä hetkellä hankkeessa keskitytään Digihoksin työstämiseen. Ailinpietin ja Tarkan mukaan tavoitteena on saada alustan ensimmäinen versio valmiiksi vuoden loppuun mennessä, jotta sitä voidaan alkaa pilotoida kevään puolella ensimmäisille opettajille ja ohjaajille. 

”Ensimmäinen suuri hanketapahtuma on tammikuussa järjestettävä työhyvinvoinnin webinaari Anna digin auttaa, jossa alustetaan hankkeen aihetta ja teemoja asiantuntijoiden näkemyksillä digiosaamisen kehittämisestä sekä fiksuista digivalinnoista työhyvinvoinnin tukemiseksi. Kevääksi osallistujille on suunnitteilla erilaisia koulutuksia ja työpajoja, joissa opettajat voivat jakaa osaamistaan kollegoilleen ja kehittää digitaitojaan yhdessä.” 

Hankkeen toimijat tekevät yhteistyötä sekä Teamsin kautta että fyysisissä tapaamisissa. Hybriditoteutus on mahdollistanut joustavan työskentelyn, ja kaikki osapuolet ovat sitoutuneet kehittämistyöhön erittäin hyvin.  

”On ollut mukava huomata, miten innostunut ja positiivinen vire hankkeessa on ja kuinka aktiivisesti toimijat osallistuvat yhteiskehittämiseen. Se, että osallistujat tulevat erilaisista organisaatioista ja rooleista, on mielestämme tuonut vuorovaikutukseen monipuolisia näkökulmia sekä synnyttänyt myös aitoa yhteisöllisyyttä ja tukea. Olemme ehtineet saada konkreettista hyötyä myös itse – jo tähän mennessä ainakin omat taitoni ovat parantuneet digialustojen käytössä,” Tarkka toteaa tyytyväisenä. 

Perimmäisenä tavoitteena juurruttaa työtä helpottavia ja hyvinvointia lisääviä käytäntöjä pysyviksi elementeiksi arjessa  

Osaamisella työhyvinvointia -hankkeessa on tarkoitus myös herättää keskustelua organisaatioissa siitä, miten ne voisivat tukea henkilöstöä hankkeen jälkeen. Näin voidaan varmistaa, että digiosaamisen kehittämisestä tulee pitkäjänteistä ja että opettajille tarjotaan myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia osaamisensa ylläpitämiseen ja kasvattamiseen. 

”Paras mahdollinen lopputulos olisi, että hankkeen aikana syntyisi sellaisia toimivia käytäntöjä, joita opetus- ja ohjaushenkilöstö voisi hyödyntää arjessaan vielä pitkään hankkeen päätyttyä. Tavoitteena on luoda toimintamalleja, joita voidaan jatkaa ja kehittää edelleen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja työn selkeyttämiseksi”, hankkeen yhteyshenkilöt summaavat.