Hiljaiset signaalit viestivät tulevista osaamistarpeista

Koulutuksen muotoilussa olennaista on tietää, mitä osaamista alueella tulevaisuudessa tarvitaan. Siksi KOMUssa etsitään työelämästä hiljaisia ennakointisignaaleja eli toistuvia ilmiöitä, joista voidaan päätellä tulevia osaamistarpeita. Yksi esimerkki on moniosaajuus.

”Haluamme ymmärtää, millaista moniosaaminen on ja missä se toistuu. Se voi olla esimerkiksi turvallisuusosaamista matkailualalla tai hoitotyössä”, Anna Manninen kuvaa.

Meri-Lapin alueella on noussut esiin myös osaamisen siirtämisen tarve, jonka myötä pohdinnassa on, miten eläköityvien, kokeneiden yrittäjien ja työntekijöiden osaaminen saadaan siirrettyä seuraaville sukupolville. Yksi keino voi olla työpaikkaohjaus ja työpaikoilla toimivien ohjausosaamisen vahvistaminen.

Toinen signaaliesimerkki liittyy sukupolvien väliseen eroon. Nuoremmat suhtautuvat työelämään ja sitoutumiseen eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet, mikä saattaa synnyttää ristiriitaa työpaikoilla. Kysymys kuuluu, miten näihin tarpeisiin voidaan vastata koulutuksen keinoin.

Paikallinen ja valtakunnallinen näkökulma täydentävät toisiaan

Yhteistyön arvo syntyy siitä, että hankkeissa katsotaan samoja kysymyksiä eri etäisyyksiltä. KOMUssa perehdytään oman alueen yrittäjien tarpeisiin suoraan, ja JOTU tuo mukaan valtakunnallisen verkoston ideoita ja toimintamalleja.

Mannisen mukaan valtakunnallisesta verkostosta kaivataan ajatuksia erityisesti ohjauksen eri tapoihin ja siihen, miten ihmiset löytävät koulutuksiin. Se on haaste kaikkialla Suomessa.

Keskitalon mukaan muualta saatuja esimerkkejä ja malleja voi hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä.

”Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja vaikkapa kymmenen vuotta sitten toimivaksi havaitut mallit eivät välttämättä toimi tänä päivänä enää samalla tavalla”, hän sanoo.

Synergiaetua liikkuu myös toiseen suuntaan: molemmat asiantuntijat uskovat, että KOMUn kautta lappilaiset toimijat voivat tarjota osaamistaan myös valtakunnalliselle tasolle.

Synergiaa työpajoista ja verkostoista

Manninen ja Keskitalo työskentelevät saman katon alla Peräpohjolan Opistolla, ja hankkeiden välinen vuorovaikutus on ollut alusta asti luontevaa. Tähän mennessä he ovat haastatelleet yrityksiä ja muita toimijoita sekä tehneet alkukartoitusta yhdessä.

Työllisyysalueet tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja tuntevat alueen tarpeet hyvin, joten niiden kautta on kertynyt osaamistarpeiden ennakointitietoa molempien hankkeiden käyttöön. Lisäksi hankkeet ovat etsineet yrityksiä, jotka haluaisivat osallistua koulutuspilotteihin ja kehittää niitä.

JOTUn verkostokartoituksen edetessä koulutuspilotit voidaan viedä tietoon ohjaaville henkilöille. Näihin pilotteihin voidaan myös ottaa mukaan aineksia JOTUsta esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisestä tai osaamisen tunnistamisesta.

Jatkossa on suunnitteilla myös yhteisiä työpajoja ja tapahtumia, joissa yhteisistä aiheista voidaan viestiä. Kun kumppanuuksia rakennetaan yhdessä ja eri tulokulmista, niistä tulee myös kestävämpiä hankkeen jälkeen.

Tavoitteena osuvampi koulutustarjonta ja vahvempi muotoiluosaaminen

JOTUn tavoitteena on, että kun työllisyysalueen kanssa suunnitellaan sopivia koulutuksia, opisto myös tarjoaa niitä. Näin työllisyysaluetta voidaan jatkossa palvella entistä paremmin juuri oikeisiin tarpeisiin osuvilla koulutuksilla.

Hankkeen loppuvaiheessa on tarkoitus kehittää tekoälysovellus, joka tunnistaa alueen osaamistarpeita ja auttaa hahmottamaan, mihin kukin ihminen voisi parhaiten sopia. Sovellusta on tarkoitus hyödyntää työllistymisen tukena.

KOMUssa vahvistetaan koulutuksen muotoiluosaamista ja etsitään toimintamalleja työelämälähtöisten osaamiskokonaisuuksien rakentamiseen. Tavoitteena on kehittää hankkeen aikana kolme työelämälähtöistä koulutustuotetta.

”Osaamisen kehittäminen kuuluu Peräpohjolan Opiston strategiaan, ja KOMU antaa koulutusten kehittämiseen runsaasti lisäarvoa.”