Oppilaitoksen kasvustrategian juurruttaminen ja oppimiskyvykkyyden vahvistaminen

Peräpohjolan Opiston kehittämispäivien (9.-10.6.2026) yhtenä teemana oli strategia ja sen juurruttaminen osaksi arjen toimintaa. Kehittämispäivät liittyvät Työsuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on vahvistaa strategian toimeenpanoa lisäämällä henkilöstön osallisuutta, yhteisöllistä oppimista ja yhteistä ymmärrystä opiston tulevaisuuden suunnasta. Lähtökohtana on ajatus, että strategia toteutuu parhaiten silloin, kun sitä rakennetaan ja viedään käytäntöön yhdessä dialogin ja oppimisen kautta. 

Strategiatyön matkaoppaana toimii Mukamas Learning Design Oy:n Vilma Mutka, joka tiivisti päivien lähtökohdan sanoihin: 

”Muutos tehdään oppimalla. Tervetuloa oppimisvyöhykkeelle.” 

Dialogin merkitys yhteisen ymmärryksen rakentamisessa 

Kehittämispäivillä käsiteltiin dialogitimanttia, joka toimii yhteisen keskustelukulttuurin perustana. Dialogin keskeisiksi periaatteiksi nostettiin: 

• Keskustele 
• Odota: Onko ajatukseni valmis tällaisenaan vai jäikö minulta jotain huomioimatta?  
• Kuuntele: Kuunteletko ymmärtääksesi vai vastataksesi?  
• Kunnioita erilaisia mielipiteitä 
• Puhu suoraan ja sydämestä 
• Keskustelussa korostui yhteisen ymmärryksen merkitys. Vain yhteisen ymmärryksen kautta voidaan toimia samaan suuntaan ja rakentaa strategiaa yhdessä. 

Mitä strategia tarkoittaa arkikielellä? 

Strategiaa tarkasteltiin henkilöstön paneelikeskustelussa arkikielellä. Keskustelussa nousi esiin useita näkökulmia siitä, mitä strategia merkitsee opiston toiminnassa. 

Strategia nähtiin mahdollisuutena nostaa katsetta oman työpöydän äärestä laajempaan kokonaisuuteen. Eräs osallistuja kuvasi tätä vertauksella tunturin huipulle nousemisesta, josta avautuu laajempi näkymä ympäristöön. Strategia auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja suuntaamaan toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. 

Strategiaa nähtiin myös sitoumuksena yhteisiin tavoitteisiin, jotka vaikuttavat aidosti ihmisten elämään. Esimerkiksi opiskelijoille opiston strategian onnistuminen voi tarkoittaa uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia. 

Useissa paneelin puheenvuoroissa strategia rinnastettiin urheilusuoritukseen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta, keinoja ja yhteistyötä. Kukaan ei saavuta tavoitteita yksin, vaan onnistuminen perustuu yhteiseen tekemiseen. Strategiaa kuvattiin myös kaukoputkivertauksella: katse nostetaan omista varpaista yhteiseen suuntaan ja tulevaisuuden tavoitteisiin. 

Pitkän aikavälin näkökulma näkyi ajatuksessa siitä, että Peräpohjolan Opiston olisi elinvoimainen toimija myös seuraavien 120 vuoden aikana, mikä korostaa strategian merkitystä myös riskienhallinnan välineenä. 

Oppiva työyhteisö strategian perustana 

Vilma Mutka korosti oppimisen merkitystä muutoksen mahdollistajana. Strategia ei ole vain johdon tai ulkopuolisten asiantuntijoiden työkalu, vaan se kuuluu kaikille organisaation jäsenille. 

Kehittämispäivillä tarkasteltiin oppivan työyhteisön tunnuspiirteitä: 

• Oppimista tapahtuu kaikkialla arjessa ja tiimeissä. 
• Yksilöt ovat uteliaita ja johtavat aktiivisesti omaa oppimistaan. 
• Parhaat tulokset saavutetaan yhdessä. 
• Yhteinen suunta tukee jatkuvaa uudistumista. 

Keskustelussa todettiin, että jopa 40 prosenttia nykyisestä osaamisesta vanhenee viiden vuoden aikana. Tämä korostaa jatkuvan oppimisen, uudistumisen ja osaamisen kehittämisen merkitystä. Strategia toimii yhteisenä suunnannäyttäjänä. Mitä enemmän organisaatiossa käydään avointa dialogia, sitä paremmin yhteinen suunta säilyy kirkkaana. 

Strategiamatka kohti tavoitteita 

Kehittämispäivien keskeisenä teemana oli yhteisten kyvykkyyksien merkitys strategian toteuttamisessa. Keskusteluissa korostui, että strateginen osaaminen ei voi olla yhden henkilön varassa. Tätä ajattelua havainnollistettiin vesilasivertauksella: organisaation toiminnan on jatkuttava sujuvasti, vaikka yksittäinen henkilö poistuisi, mikä edellyttää osaamisen ja toimintatapojen jakamista. 

Kyvykkyydet nähtiin yhteisöllisenä voimavarana, joka muodostuu ihmisten osaamisesta, työyhteisön toimintatavoista sekä järjestelmien ja rakenteiden toimivuudesta. Näin ollen kyse ei ole yksittäisen työntekijän osaamisesta, vaan koko organisaation yhteisestä kyvystä toimia tavoitteellisesti ja kehittyä yhdessä. 

Päivillä tarkasteltiin myös sitä, mitä strategiset kyvykkyydet tarkoittavat Peräpohjolan Opistossa arjen oppimisessa ja käytännön työssä päivittäin ja viikoittain. 

Seuraavassa vaiheessa strategisia kyvykkyyksiä tarkennetaan edelleen. Strategian juurruttamista viedään myös eteenpäin oppimissopimusten avulla. Tavoitteena on tehdä oppimisesta näkyvää, tavoitteellista sekä tiimien työtä ja strategian toteutumista tukevaa.