Keväällä 2025 käynnistynyt APPI-hanke on nyt edennyt kehittämistyönsä puoliväliin. Mitä matkan varrella on opittu, kun alkuvaiheen suunnitelmat ovat kohdanneet käytännön?
Hankkeen kokonaiskuva on kirkastunut
APPI-hankkeessa kuusi kansanopistoa pilotoi yhdessä aikuisten perustaitojen osaamismerkkejä eli KAPOS-merkkejä, joiden avulla esimerkiksi digitaitoja sekä numero-, talous- ja vuorovaikutustaitoja voidaan tehdä näkyväksi ja tunnustaa virallisesti.
Taustalla on tarve vahvistaa työikäisten suomalaisten perustaitoja arjessa. Tavoitteena on saada osaamismerkit osaksi opistojen arkea ja luoda toimintamalleja, jotka ovat aikanaan laajasti kaikkien Suomen kansanopistojen hyödynnettävissä.
Hankkeen käynnistyessä reilu vuosi sitten katse oli vahvasti tavoitteissa ja suunnittelussa. Vuoden aikana kokonaisuus on hahmottunut selkeämmin, ja konkreettiset pilotit ovat tuoneet mukanaan oivalluksia, joita pöydän ääressä ei olisi voinut ennakoida.
Pilotit on viety käytäntöön ohjatun suorittamisen polku edellä
Osaamismerkit on suunniteltu suoritettaviksi kolmella eri polulla: itsenäisen suorittamisen, ohjatun suorittamisen sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen polulla.
Nyt polut ovat siirtyneet suunnitelmista käytäntöön. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa vähintään 30 koulutuspilottia, ja tähän mennessä niitä on takana jo yli 25.
Vahvimmin on pilotoitu ohjatun suorittamisen polkua, joka tarkoittaa käytännössä luokkahuonemuotoista opetusta, jossa osallistujat kokoontuvat yhteiseen tilaan harjoittelemaan tiettyjä taitoja lyhyissä, tyypillisesti noin 15–25 tunnin kokonaisuuksissa. Myös itsenäisen suorittamisen polku on käynnistetty digitaitojen painotuksella, ja myös siitä on kertynyt kokemuksia.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista on toistaiseksi pilotoitu vähemmän, ja sen vahvempi testaaminen on määrä ajoittaa ensi lukuvuoteen.
Digitaitoja kartutettiin Jyväskylässä ja Keminmaassa
APPI-hankkeen ensimmäinen pilotti, Alkio-opiston Opitaan tietokone yhdessä! -koulutus, järjestettiin syksyllä 2025 maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Jyväskylän monikulttuurikeskus Gloriassa. Monelle ryhmäläiselle tietokoneen käynnistäminen oli koulutuksen alkaessa vielä vierasta, mutta lyhyen kokonaisuuden aikana opittiin peruskäytön ohella muun muassa sähköpostin lähettäminen ja liitetiedostojen käsittely.
Kielimuuri ylitettiin monin keinoin, kuten kuvien, käännösohjelmien ja pelillisten harjoitusten avulla. Koulutuksen päätteeksi jaettiin yhteensä 18 KAPOS-merkkiä, jotka osallistujat löytävät jatkossa omasta Opintopolustaan.
Alkuvuodesta 2026 Peräpohjolan Opiston Keminmaassa toteuttama Digitaitoja-koulutus rakentui puolestaan vahvasti yhteistyön varaan. Seitsemän tapaamiskerran kokonaisuus suunnattiin paikallisille työttömille työnhakijoille, ja se järjestettiin yhdessä Yhteistyöllä väyliä töihin -hankkeen kanssa. Kumppanuus toi mukanaan tutut tilat, sujuvan asiakasohjauksen ja arkea lähellä olevan oppimisympäristön.
Sisällöllisesti koulutus eteni tietokoneen peruskäytöstä sähköpostiin, asiakirjojen muotoiluun ja turvallisen verkkoasioinnin perusteisiin. Keminmaan pilotissa suorituksia tuli kokonaisuudessaan 14 KAPOS-merkkiä, ja osallistujat saavuttivat osaamista 2–3 KAPOS-merkin osalta.
Perustaitojen osoittamiseen tarpeena kaikille yhteinen taso
Yksi hankkeen merkittävimmistä oivalluksista koskee tähän mennessä sitä, miten arjen perustaitoja ylipäätään tulisi ajatella.
Hankkeen alkaessa lähtökohtana oli, että jokainen kehittää taitojaan omalta tasoltaan eteenpäin lähtötasosta riippumatta. Pilottien myötä näkemys on tarkentunut: nyt pohdinnassa on, että esimerkiksi digitaalisille perustaidoille olisi järkevää asettaa määritelty yhteinen taso, joka kaikkien tulisi saavuttaa.
Taustalla on arjen muutos: kun terveys-, pankki- ja työllisyyspalvelut digitalisoituvat, ihmisen on pärjättävä arjessaan ja hoidettava omat asiansa turvallisesti ja itsenäisesti. Kyse ei siis ole pelkästä peruskäytön opettelusta, vaan tavoite on hieman kunnianhimoisempi.
Yhteinen taitotaso on kuitenkin tärkeää asettaa siten, että se on valtaosalle realistinen ja tavoitettavissa.
Huomio kohderyhmän tavoittamisessa ja asenteissa
Pilotit ovat konkretisoineet sen, miten haastavaa oikeiden osallistujien tavoittaminen voi olla. Tämä on näkynyt erityisesti itsenäisen suorittamisen polulla.
Itsenäinen suorittaminen edellyttää joitakin perusvalmiuksia, kuten kykyä lukea ja ymmärtää ohjeita. Tällaiset valmiudet omaavat eivät välttämättä koe tarvitsevansa koulutusta, kun taas eniten tukea tarvitsevat ohjautuvat luontevammin tuen piiriin.
Väliin jää siis joukko ihmisiä, joilla olisi kyky oppia mutta jotka eivät itse tunnista tarvettaan tai edes tiedä koulutuksen olemassaolosta. Toiveena on tavoittaa heidät tehokkaammin menemällä heidän luokseen ja viestimällä näkyvämmin osaamismerkkien hyödyistä.
Itsenäisen polun kokemuksissa on noussut esiin myös toinen havainto: suurin este ei aina olekaan puutteelliset digitaidot itsessään vaan sen sijaan puutteet suomen kielen taidossa. Vaikka materiaalit ovat selkeäkielisiä, kielitaidon haasteet voivat näyttäytyä virheellisesti heikkoina digitaitoina.
Taitojen ohella kyse on myös asenteista. Myönteinen kokemus omasta oppimisesta ja teknologian hyödyistä parantaa pärjäämistä teknologian ympäröimässä työelämässä. Pienenkin vastoinkäymisen edessä on helppo nostaa kädet pystyyn, mutta perustason digitaidot ovat lopulta kenen tahansa opittavissa, kunhan asenne on kohdallaan. Siksi hankkeessa pyritään vahvistamaan nimenomaan kyvykkyyden kokemusta, ei vain konkreettisia taitoja.
Syksyn painopisteenä uusi toimintamalli
Vaikka APPI-hankkeen nimessä puhutaan osaamismerkeistä ja koulutusmateriaalista, uuden materiaalin tuottaminen ei ole kuitenkaan työn ytimessä. Valmista ja hyödynnettävää materiaalia on jo runsaasti tarjolla eri lähteistä.
Tärkeämpää on koota olemassa oleva tieto johdonmukaisiksi koulutuskokonaisuuksiksi, jotka on helppo ottaa käyttöön ja jotka palvelevat osallistujaa. Niinpä syksyllä painopiste on tarkoitus siirtää toimintamallin rakentamiseen.
Toimintamallissa kootaan yhteen hankkeen tulokset ja ohjeistetaan, miten KAPOS-merkit ja niihin liittyvä toiminta saadaan otettua käyttöön myös niissä oppilaitoksissa, joissa ne eivät ole vielä edenneet jokapäiväiseen arkeen saakka. Tavoitteena on, että malli madaltaa kynnystä ottaa merkit käyttöön mahdollisimman sujuvasti.
Koulutukset ja pilotoinnit ulottuvat digitaidoista myös muihin arjen perustaitoihin
APPI-hankkeessa digitaidot ovat olleet helpoimpia alkaa pilotoida, sillä esimerkiksi työllisyyspalveluiden verkostoissa juuri niille on ollut suurta kysyntää.
Myös numero- ja taloustaidoille olisi kuitenkin vahva tarve, samoin kuin työhyvinvointi- ja vuorovaikutustaidoille. Näiden osalta osallistujat saattavat löytyä toisenlaisten verkostojen kautta, ja se onkin yksi tulevan kehittämistyön suunnista.
APPI-hankkeen puoliväli osoittaa, että käytännön pilotointi on jo tuottanut hyvin sellaista tietoa, jota hankkeen alussa haettiin: ymmärrystä siitä, keitä koulutuksilla tavoitellaan ja millaiselle tasolle perustaidot kannattaa asettaa.
Koulutuspilotteja jatketaan koko tulevan lukukauden ajan, ja loppukauden työ tähtää siihen, että hankkeen tulokset ja toimintamallit ovat aikanaan kaikkien Suomen kansanopistojen käytettävissä.
Lue lisää ja tutustu hankkeeseen APPI-hankkeen sivuillamme.
