Monen opiskelijan polku kohti valmistumista ja työelämää sisältää erilaisia haasteita. Samaan aikaan työelämä muuttuu nopeasti ja edellyttää uudenlaista osaamista sekä kykyä sopeutua muutoksiin.
Tammikuussa 2024 käynnistynyt ja kesäkuun viimeisenä päivänä päättyvä Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -ryhmähanke on pyrkinyt vastaamaan näihin haasteisiin vahvistamalla yksilöllisiä opintopolkuja, siirtymävaiheiden tukea sekä työelämäyhteistyötä.
Tässä blogitekstissä hankkeen yhteyshenkilö, projektisuunnittelija Anna Manninen avaa, mitä hankkeessa on saatu aikaan ja mitä se merkitsee opiskelijoiden arjessa.
Tavoitteena yhdenvertaisemmat mahdollisuudet ja sujuvammat siirtymät
Hankkeen päämääränä on ollut kehittää koulutusta vastaamaan entistä paremmin erilaisten oppijoiden ja työelämään suuntaavien tarpeisiin.
Matka kohti tutkintoa ei ole pelkkää opiskelua. Sen rinnalla kulkevat arjen hallinta, hyvinvointi, ryhmään kuulumisen kokemus ja usko omaan osaamiseen. Joustavat opintopolut ja sujuvat siirtymät voivat tukea ratkaisevasti opiskelijan etenemistä, kun polku ei ole suoraviivainen. Hankkeessa on kehitetty käytännön ratkaisuja, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus kiinnittyä opintoihin, löytää oma suuntansa ja siirtyä kohti työelämää.
Peräpohjolan Opiston osalta hankkeen osa toteutuksessa on panostettu siihen, että jokainen opiskelija saa omiin tavoitteisiinsa sopivaa tukea opintojensa aikana. Hankkeessa on pyritty helpottamaan siirtymiä esimerkiksi valmentavasta koulutuksesta ammatillisiin opintoihin sekä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun.
”Halusimme rakentaa opintopolkuja, joissa on tilaa myös elämän mutkille. Kaikkien opiskelijoiden polut eivät etene samalla tavalla, ja siksi tarvitaan joustavia ratkaisuja, matalan kynnyksen tukea sekä mahdollisuuksia hyödyntää eri oppilaitosten tarjontaa. Nämä auttavat opiskelijoita etenemään opinnoissaan, valmistumaan ja löytämään oman paikkansa työelämässä”, Anna Manninen kertoo.
Opintojen aikainen tuki rakentuu opiskelijan tavoitteista käsin
Yksi hankkeen keskeisimmistä toimenpiteistä on opintojen aikaisen tuen kehittäminen. Peräpohjolan Opistossa on otettu käyttöön opiskelu- ja työelämävalmennus matalan kynnyksen tukimuotona, ja sen lähtökohtana ovat opiskelijan omat tavoitteet.
Opiskeluvalmennuksen päätösvaiheessa käytävissä yksilökeskusteluissa opiskelijat ovat kertoneet kokeneensa valmennuksen erittäin tarpeelliseksi opintojensa aikaiseksi tueksi. Moni on todennut, että ilman tätä matalan kynnyksen tukea valmistuminen olisi jäänyt kauas.
Toinen merkittävä kehittämiskohde on samanaikaisohjaus eli toimintamalli, jossa opiskelijaa tuetaan opintojen aikana usean ammattilaisen voimin. Mallista on tuotettu hankkeen aikana myös video YouTubeen, jotta käytäntöjä on voitu ja voidaan myös jatkossa jakaa laajemmin muiden oppilaitosten käyttöön.
Yksilöllisen tuen rinnalle on kehitetty vertaisohjauksellista opintojen tukea sekä vertaisohjauksen verkosto yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ROTKO:n kanssa. Vertaisohjaajat tukevat erityisesti jatkuvan haun kautta saapuvia opiskelijoita, joille ryhmään ja oppilaitokseen kiinnittyminen voi olla muita haastavampaa.
”Vertaisohjaajilla on tärkeä tehtävä uusien ja kesken vuoden opintonsa aloittavien opiskelijoiden vastaanottamisessa. Koulutetut vertaisohjaajat ovat mukana ryhmäytymisissä, yhteisöllisen toiminnan järjestämisessä ja opiskelijoiden arjen tukena. He auttavat uusia opiskelijoita löytämään paikkansa ryhmässä ja oppilaitoksessa sekä rakentavat osaltaan yhteisöä, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon”, Manninen sanoo.
Työelämäoppimista tuetaan digitaalisilla työkaluilla ja ohjaajien osaamisella
Hankkeessa on tehostettu työpaikoilla tapahtuvaa oppimista esimerkiksi ottamalla käyttöön digitaalisen oppimisen Workseed-alusta, jonka sisältöjä on kehitetty saavutettavammiksi. Alusta tiivistää oppilaitoksen ja työpaikan välistä yhteistyötä ja auttaa seuraamaan opiskelijan etenemistä reaaliaikaisesti.
Yhtä tärkeä kehittämiskohde hankkeessa on ollut työpaikkaohjaajien osaamisen vahvistaminen. Hankkeen aikana järjestettiin työpajoja ja koulutuksia sekä tuotettiin käytännönläheisiä työkaluja moninaisten opiskelijoiden ohjaamisen tueksi. Työyhteisöihin jaettiin satoja kappaleita esimerkiksi vinkkilistoja ja muistivihkoja, joiden avulla ohjaajat voivat huomioida opiskelijoiden erilaiset tarpeet työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana.
Uusi ympäristö, epäselvät odotukset tai liian nopeasti kasvava vastuu voivat aiheuttaa opiskelijalle epävarmuutta ja kuormitusta. Monesti ratkaisut ovat kuitenkin varsin käytännöllisiä: työtehtävien vaiheistaminen, selkeät kirjalliset ohjeet, rauhallinen perehdytys ja mahdollisuus kysyä matalalla kynnyksellä.
Tärkeää on myös avoin vuoropuhelu opiskelijan, oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Valmentajan tehtävänä on ollut tukea opiskelijoita tunnistamaan ja sanoittamaan omia tuen tarpeitaan, jotta työpaikalla voidaan yhdessä rakentaa onnistunut oppimiskokemus.
Peräpohjolan Opisto liittyi hankkeen aikana myös ohjaan.fi-verkostoon. Työpaikkaohjauksen osaamisen kehittämisessä haluttiin monikanavainen lähestymistapa, sillä kaikilla työpaikkaohjaajilla ei ole mahdollisuutta osallistua oppilaitoksen omiin koulutuksiin.
Väyläopinnot ja ristiopiskelu avaavat uusia mahdollisuuksia
Hankkeen myötä joustavuus on lisääntynyt myös oppilaitosten välillä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita on kannustettu suorittamaan korkeakoulun väyläopintoja jo ammatillisten opintojen aikana, mikä madaltaa kynnystä jatkaa opintoja eteenpäin valmistumisen jälkeen.
Lisäksi Lappian kanssa on tehty ristiopiskelukokeiluja. Niiden ansiosta opiskelijat ovat voineet suorittaa puuttuvia tutkinnon osia joustavasti toisessa oppilaitoksessa valmistumisen edistämiseksi. Kokeilut ovat olleet ajankäytöllisesti arvokkaita, sillä niiden myötä opiskelijat eivät joudu odottamaan kursseja oman oppilaitoksensa seuraavaan toteutukseen vaan voivat edetä omassa tahdissaan. Ristiinopiskelu kokeilujen pohjalta on tehty kehittämisehdotuksia oppilaitosten johdolle, jotta käytännöistä saataisiin pysyviä.
Ammattikorkeakoulun väyläopintojen suorittaminen on hankkeen aikana lisääntynyt, ja yhä useampi opiskelija on alkanut nähdä korkeakouluopinnot aidosti mahdollisena jatkopolkuna omalle uralleen.
Vaikutukset näkyvät opiskelijoissa ja työpaikoilla
Yksittäisiä toimintamalleja tärkeämpi on ehkä se muutos, joka on tapahtunut tavassa kohdata opiskelijoita. Työpaikkaohjaajien ymmärrys ja osaaminen kohdata opiskelijoita erilaisista lähtökohdista on vahvistunut, ja se näkyy opiskelijoiden kokemuksissa työpaikoilla. Kun ohjaus on suunnitelmallista ja opiskelija kokee tulevansa kohdatuksi, myös työssäoppimisesta muodostuu myönteisempi kokemus.
Samalla vahvistuvat opiskelijoiden kiinnittyminen työelämään ja mahdollisuudet löytää oma paikkansa Lapista myös valmistumisen jälkeen. Tämä on tärkeää sekä opiskelijoille että alueen työnantajille.
Hankkeen tuotokset on koottu sekä sen Peräpohjolan Opiston omille verkkosivuille, että Lapin Luotsi -sivustolle, joista ne ovat laajemman käyttäjäkunnan saatavilla. Konkreettisia tuloksia ovat muun muassa ryhmävalmennusmalli erityisesti opistovuosi koulutuksen opiskelijoille sekä laaja materiaalipankki ohjauksen ja työpaikkaoppimisen tueksi.
Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -hanke
· Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
· Hankkeen toteutusaika on 1.1.2024–30.6.2026.
· Päätoteuttajana toimii Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, ja osatoteuttajia ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ROTKO sekä Peräpohjolan Opisto.
· Hanke on osa Lapin sosiaalinen kädenjälki -hankeperhettä.
