Keskellä Kemin kaupunkia sijaitseva Sauvosaaren peruskoulu on jo pitkään tarjonnut Peräpohjolan Opiston opiskelijoille monipuolisen ja kehittävän työssäoppimisympäristön.
Opiston koulunkäynninohjaaja- sekä nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijat ovat löytäneet 1.–6.-luokkien oppilaita vilisevästä alakoulusta paikan, jossa oppia käytännön taitoja monipuolisessa ja kehittävässä ilmapiirissä. Tässä blogitekstissä Sauvosaaren koulun rehtori Heli Veijola avaa koulun arkea työelämän oppimisympäristönä ja antaa vinkkinsä työelämässä oppimisen tueksi.
Monipuolinen ympäristö takaa kattavan oppimiskokemuksen
Yhteistyö Peräpohjolan Opiston kanssa on Veijolan mukaan vakiintunut vuosien saatossa sujuvasti toimivaksi käytännöksi. Sauvosaaren koulun erityispiirteenä on sen monimuotoisuus oppimisympäristönä, jossa opiskelijat pääsevät työskentelemään hyvin erilaisissa ryhmissä ja tilanteissa.
”Meillä on yleisopetuksen luokkia, pienryhmiä, erityisen tuen ja tehostetun tuen oppilaita, maahanmuuttajataustaisia lapsia sekä valmistavaa opetusta koulun lisäksi myös samoissa tiloissa olevien esikoulun ja päiväkodin kanssa. Ne yhdistettynä iltapäivätoimintaan ja kerhoihin tarjoavat opiskelijoille runsaasti mahdollisuuksia monipuoliseen työelämässä oppimiseen.”
Ohjaajaopiskelijat pääsevät työelämäjaksoilla nopeasti syvälle koulun arkeen, ja heille annetaan vastuullisia tehtäviä, jotka tukevat heidän kehittymistään.
”Meille tulee hyvin erilaisia opiskelijoita – nuoria, jotka vasta totuttelevat työelämään, ja aikuisopiskelijoita, joilla on saattanut jo kertyä kokemusta muiltakin aloilta. Kaikki tuovat arvokasta osaamista ja uusia näkökulmia myös omaan toimintaamme. Näemme opiskelijat kaikkiaan ilona – heidän työpanoksensa on meille todella tervetullutta, ja samalla haluamme tarjota heille mielekkäitä oppimiskokemuksia.”
Toiminnan järjestelmällisyys on tärkeässä roolissa
Veijola korostaa koulun toiminnan ja työyhteisön selkeän rakenteen merkitystä niin itse oppilaiden kuin ohjaajaopiskelijoidenkin tukemisessa.
”Aikaisemmin luokanopettajana ohjasin opiskelijoita paljon itse ja suunnittelin heidän useimmat tehtävänsä. Nykyään kaikilla opettajilla ja ohjaajilla on vankkaa ohjaamisosaamista, joten he pystyvät ottamaan opiskelijat suoraan osaksi luokkansa toimintaa. Ennakoitava ja järjestelmällinen ympäristö tarjoaa turvaa sekä samalla joustavuutta ja luovuutta”, Veijola toteaa.
Veijolan mukaan koulun pienryhmissä paljon ohjaajia, jotka ovat tärkeä osa opiskelijoiden ohjausta, varsinkin kun he opiskelevat koulunkäynninohjaajiksi. Henkilökunnan rakenne mahdollistaa opiskelijoiden sijoittamisen heidän omien tarpeidensa ja harjoittelutavoitteidensa mukaisesti. Vaikka koulussa todetusti on vahva valmius vastaanottaa opiskelijoita, resurssit asettavat joskus rajoituksia.
”On tilanteita, joissa joudumme kieltäytymään uusista opiskelijoista, koska ohjaamiseen ei riittäisi aikaa. Haluamme varmistaa, että jokainen opiskelija saa laadukasta ohjausta ja perusteellista palautetta. Työelämässä oppiminen ei ole pelkkää läsnäoloa vaan aktiivista osallistumista ja konkreettisten taitojen kartuttamista.”
Ohjaajaopinnoissa asetetut tavoitteet ohjaavat tekemistä
Työelämäjaksoilla opiskelijat oppivat asettamaan omia tavoitteitaan ja seuraamaan niitä tarkasti. Siten he saavat mahdollisuuden muuttaa abstraktit ammattitaitovaatimukset käytännön taidoiksi. Peräpohjolan Opistolta saapuvat opiskelijat ovat Veijolan mukaan nykyisin hyvin tarkkoja omista tavoitteistaan.
”Monet lähettävät tavoitteensa jo etukäteen tiedostona ja huolehtivat itse niiden toteutumisesta. He näkevät oman työnsä vaikuttavuuden esimerkiksi lapsen oppimisen edistymisessä. Se onkin usein heidän suurin oivalluksensa – heidän toiminnallaan on siis aitoa merkitystä.”
Yksi Veijolan mieleen jääneistä esimerkeistä oli ohjaajaopiskelija, joka keksi keskittyä oppilaan karkeaan kirjoitustyyliin. Hän päätti auttaa oppilasta säännöllisesti pienentämään käsialaansa, jotta se mahtuisi vihkon sivun viivojen väliin.
”Tällaisen asian hoksaamisella ja kehitysehdotuksilla on usein laajempia vaikutuksia – tässä tapauksessa jopa oppilaan matematiikan taidot parantuivat huomattavasti. Kun ohjaajaopiskelijat näkevät, miten heidän ideansa toimivat käytännössä, he ymmärtävät työnsä merkityksen ja hyödyllisyyden ihan yksilötasolla.”
Yksi tärkeimmistä asioista, joita opiskelijat oppivat, on vuorovaikutuksen merkitys.
”Monet sanovat, että heidän paras oppimiskokemuksensa on ollut se, kun oppilaat ovat tulleet heidän luokseen hakemaan apua. Tämä on usein ensimmäinen kerta, kun he huomaavat, kuinka suuri vaikutus ihan pelkällä läsnäololla ja kuuntelemisella voi olla.”
Peruskoulu yhteiskunnan pienoiskuvana
Työelämässä oppiminen Sauvosaaren koulussa valmistaa ohjaajaopiskelijoita monipuolisiin kasvatustehtäviin ja antaa heille valmiudet kohdata erilaisia tilanteita niin koulussa kuin laajemmin työelämässä. Jakso ei siis ole vain teknisten taitojen oppimista vaan myös kasvattajaksi kehittymistä.
”Opiskelijat oppivat, että heidän roolinsa on olennainen myös esimerkiksi luokkahuoneen rauhan ja yhteistyön luomisessa. He ymmärtävät, että ryhmän ohjaaminen ja kasvun tukeminen ovat keskiössä, ei vain tiedon jakaminen”, Veijola summaa.
Peruskoulu on Veijolan mukaan kuin yhteiskunta pienoiskoossa, jossa elämä pyörii kaikessa monimuotoisuudessaan. Erilaisia ympäristöjä ja ihmisiä on valtavasti, ja juuri sen vuoksi koulu tarjoaakin ainutlaatuisen tilan ohjaajana kehittymiseen.
”Täällä jokainen kokee olevansa tarpeellinen, ja opiskelijat pääsevät hyödyntämään omia vahvuuksiaan monilla eri tavoilla. Esittelen usein esimerkiksi aikuisopiskelijoita luokalle kertomalla heidän ammateistaan ja taidoistaan. Se tekee heidän osaamisensa näkyväksi ja vahvistaa heidän itseluottamustaan.”
Onnistunut työelämässä oppiminen voi johtaa myös työllistymiseen
Työelämäjakson lopussa opiskelijoilta kerätään palautetta, ja he kertovat usein, että onnistumisen hetket ovat olleet erityisen palkitsevia. Käytännön harjoittelun merkityksestä kertoo myös se, että moni opiskelija on myöhemmin päätynyt työskentelemään Sauvosaaren koulussa.
”Meillä on ollut ohjaajaopiskelijoita, jotka ovat tulleet takaisin ja saaneet vakituisen työpaikan. Tämä kertoo heidän sitoutumisestaan ja siitä, että yhteistyö on ollut hedelmällistä”, Veijola kertoo.
Yksi erityinen esimerkki työelämässä oppimisen vaikutuksesta on erityisesti jäänyt Veijolan mieleen.
”Eräs opiskelija tuli meille hieman elämänilonsa ja motivaationsa kadottaneena. Työelämäjakson jälkeen hän kokikin olevansa tarpeellinen ja löysi uudelleen ilon työnteosta. Samoin hänen puolisonsakin huomasi eron ja kertoi, kuinka onnellisena hän palasi töistä kotiin. Täällä saa kokea onnistumisia ja löytää oma paikkansa, ja siten koulu tarjoaa mahtavat puitteet valmistautua paitsi kasvatustyöhön myös laajemmin työelämään.”
Heli Veijolan vinkit ohjaajaopiskelijoille ja ohjaajan työstä kiinnostuneille työelämässä oppimisen tueksi:
- Lähetä hakemus ja esittelykirje ajoissa – ole selkeä ja kerro itsestäsi olennaisimmat asiat, erityistoiveet, tavoitteet sekä jakson ajankohta.
- Hae rohkeasti eri kouluihin, vaikka ensimmäisessä ei olisikaan tilaa.
- Työelämässä oppimisen jaksoja on monta – suhtaudu jokaiseen ajatuksella ja positiivisuudella, ja muista, että niillä voi olla merkitystä työllistymisen kannalta.
- Valmis ei tarvitse olla – käytä silti vahvuuksiasi, ole ystävällinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Niillä pääsee tosi pitkälle.
- Pyydä palautetta ja samalla anna sitä – näin työelämässä oppimisen molemmat puolet oppivat ja voivat kehittää toimintaansa.
