Elokuussa lopussa päättynyt Monimuotoinen lappilainen työelämä -hanke on tarttunut reilun kahden ja puolen vuoden aikana kahteen samanaikaiseen haasteeseen: vieraskielisten matalaan työllisyysasteeseen Lapissa sekä siihen, että yhä useamman lappilaisen yrityksen kasvua jarruttaa osaavan työvoiman puute.
Ratkaisua on haettu kielituetuista koulutuksista ja työpaikkojen valmiuksien vahvistamisesta. Nyt hankkeen lähestyessä loppuaan on aika koota, mitä matkan varrella on saatu aikaan.
Tiivistä yhteistyötä lappilaisen toimijaverkoston kesken
Monimuotoinen lappilainen työelämä on ryhmähanke, jota on toteuttanut viisi lappilaista toimijaa. Päätoteuttajana on Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, ja mukana ovat olleet Peräpohjolan Opiston lisäksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU, Lapin yliopisto sekä Lapin ammattikorkeakoulu.
Tiivis verkostoyhteistyö on siis ollut hankkeen vahvana pohjana. Sen myötä hyviksi todetut käytännöt ovat levinneet toimijalta toiselle, ja toimintaa on voitu laajentaa kovan kysynnän alueille aina Ylä-Lappia myöten.
Peräpohjolan Opiston osuus on kytkeytynyt vahvasti osallistujien kasvatus- ja ohjausalan osaamisen vahvistamiseen. Opiston vastuulla on ollut kehittää ja pilotoida kielituettuja siirtymävaiheen koulutuksia sekä suunnitella kielitukea käytännön työelämässä.
Valtaosa osallistujista löysi jatkopolun pilotoinnin kautta
Opistolla järjestettiin hankkeen aikana yhteensä neljä pilottikoulutusta, joista kolme liittyi suoraan kasvatus- ja ohjausalaan ja yksi yleisiin työelämävalmiuksiin mille tahansa alalle.
Hankkeen vaikuttavuus näkyy konkreettisesti oppijoiden poluissa. Pilotteihin osallistuneesta 19 oppijasta yhteensä 14 löysi koulutuksesta jatkopolun: 13 siirtyi pilotin jälkeen ammatillisiin opintoihin ja yksi sai työpaikan. Osa oppijoista oli valittu tutkinto-opiskelijoiksi ennen pilottia, ja kielituettu siirtymävaiheen koulutus sisällytettiin heidän opintoihinsa alan kielen tukemiseksi.
Ilahduttava havainto on ollut, että myös täysin koulutuksen ulkopuolelta tulleista osallistujista useampi pääsi polullaan eteenpäin. He tulivat pilottiin tutustumaan alaan, hakivat sen jälkeen jatkuvan haun kautta opiston opiskelijoiksi, kävivät soveltuvuusarvioinnin ja opiskelevat tutkintojaan nyt muiden mukana.
Oppijoilta saatu palaute on ollut lämmintä. Kiitollisuutta on osoitettu sekä opetuksen aikana että kerätyissä palautekyselyissä, ja tyytyväisyys on kohdistunut niin opettajiin kuin tutustumisen kohteena olleisiin työpaikkoihinkin.
Kielituki hyödyttää koko työyhteisöä
Hankkeen toinen keskeinen osa on ollut kielitsempparitoiminta eli kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaminen, jossa kyse on vieraskielisen työntekijän kannustamisesta työpaikalla esimerkiksi tukemalla kielitaidon kehittymistä sekä sanoittamalla yhdessä työtehtäviä osana tavallista työarkea.
Työpaikoilla on harvoin varattu erillistä resurssia ohjaamiseen, vaikka juuri se on tekijänä ratkaiseva. Kun on tarve uusille ammattilaisille ja työkavereille, ohjaaminen ja kouluttaminen edellyttää oikeasti aikaa, selkeää ohjausta, käytännön esimerkkejä, toistoa sekä jatkuvaa ja positiivista vuorovaikutusta. Tähän moni työpaikka on alkanut hankkeen myötä havahtua.
Monilla työpaikoilla hankkeen tarjoama tuki on ollut hyvin tervetullutta, sillä se on avannut laajemmin ymmärrystä tulijan taustaan ja auttanut hahmottamaan, miten asioita voidaan tehdä eri tavoin eri kulttuureissa. Ymmärrys on tehnyt yhteistyöstä sujuvampaa ja opettanut samalla työyhteisöille uusia näkökulmia.
Lisäksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöille järjestettiin hankkeen aikana useamman kerran kehittämistyöpaja, jossa käytiin yhdessä läpi kieli- ja kulttuuritietoista ohjaamista. Kokoontuminen aiheen äärelle ja yhteinen keskustelu saivat osallistujilta erinomaista palautetta ja toiveita jatkosta.
Kokemukset kielituesta ovat nostaneet esiin tärkeän oivalluksen: vaikka yksittäisiä työpaikkaohjaajia perehdytetään tehtävään, kieli- ja kulttuuritietoisuus on koko työyhteisön asia. Kun valmius ottaa vastaan uusi työntekijä ja jakaa tietoa ulottuu laajasti koko yhteisöön, tuki kantaa parhaiten.
Mikä Monimuotoinen lappilainen työelämä -hankkeesta jää elämään?
Hankkeen päättyminen ei tarkoita työn loppumista, sillä sen synnyttämien tulosten ja toimintatapojen juurruttaminen osaksi opiston ja alueen käytäntöjä on hyvässä vauhdissa.
Peräpohjolan Opistolla laadittiin paikallinen valinnainen tutkinnon osa, Osaajana suomalaisessa työelämässä, jonka opiskelijat voivat jatkossakin sisällyttää omaan opintopolkuunsa.
Myös kielitietoisen työpaikkaohjaamisen prosessit ovat myös tulevaisuudessa osa toimintaa. Ajatuksena on poimia hankkeessa opitut parhaat käytännöt ja hioa niitä edelleen niin, että esimerkiksi aikuisten perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajien perehdytys sisältää jatkossa myös kieli- ja kulttuuritietoisen osuuden.
Työelämäpainotteista opintokokonaisuutta pyritään niin ikään jatkamaan: jo tänä vuonna yhtä tutkinnon osaa tarjotaan mallilla, jossa yhdistyvät viikoittain lähiopetus ja käytännön työtehtävät.
Monimuotoinen lappilainen työelämä -hanke
Toteutusaika: 1.1.2024–31.8.2026
Peräpohjolan Opiston budjetti: 181 378 €, josta EU-rahoituksen osuus on 145 102 €
Rahoittava viranomainen: Pohjois-Suomen elinvoimakeskus
Toteuttajat: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia (päätoteuttaja), Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU, Lapin AMK ja Peräpohjolan Opisto
Hankkeen vaikuttavuus lukuina Peräpohjolan Opistolla
Kielituetut siirtymävaiheen pilottikoulutukset: 4
Opiskelijat: 19
– joista ammatillisiin opintoihin päässeet: 13
– joista työelämään siirtyneet: 1
Työpaikkaohjaajat: 14+
Mukana olleet yritykset ja organisaatiot: 13
Lue lisää ja tutustu hankkeeseen Monimuotoinen lappilainen työelämä -hankkeen sivuillamme.