Heinäkuun lopussa päättyi Peräpohjolan Opiston ja Rovalan Setlementti ry:n kanssa yhteistyössä toteutettu Yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistaminen ja kehittäminen vuosille 2024–2025 -hanke.

Hankkeella pyrittiin vastaamaan koronavuosien jälkeisiin haasteisiin opiskelijoiden arjessa, ja sen tavoitteena oli kehittää kokonaisvaltainen malli ehkäisevästä ja vahvuusperustaisesta opiskeluhuollosta, minkä kautta luodaan perusta opiskelijoiden hyvinvoinnin, oppimisen ja opintoihin sitoutumisen tukemiselle.

Tavoitteena taklata koronan aiheuttamia haasteita opiskeluelämässä

Peräpohjolan Opisto lähti mukaan hankkeeseen, kun havaittiin, että opiskelijat keskeyttivät opintojaan aiempaa enemmän ja useiden nuorten mielenterveys oli kuormittunut pandemian aikana. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden opiskelutaitoja ja motivaatiota sekä tukea heitä löytämään oma tulevaisuuden polkunsa.

Hankkeen keskiössä on termi ehkäisevä yhteisöllinen opiskeluhuolto, joka perustuu laajaan vahvuusnäkemykseen. Näkökulma ennaltaehkäisee projektisuunnittelija Emma-Lotta Heikinmatin mukaan opiskeluun liittyviä haasteita ja edistää samalla hyvinvointia. 

”Opiskelijoiden hyvinvointia tuetaan keskittymällä heidän vahvuuksiinsa ja positiivisiin ominaisuuksiinsa. Tämä näkökulma sisältää muun muassa vuorovaikutuksen, osallisuuden, kiusaamisen ehkäisyn, opintojen etenemisen tukemisen, terveelliset elämäntavat ja turvallisen oppimisympäristön”, Heikinmatti avaa.

Koulutukset ovat alkaneet poikia tuloksia

Hankkeeseen osallistuvat ammattilaiset osallistuivat Voimakehä-koulutukseen, joka tarjoaa välineitä vahvuusperustaisen ohjauksen toteuttamiseen. 

 ”Voimakehä on ohjauskonsepti, joka perustuu vahvuuksien tunnistamiseen ja nimeämiseen. Se huomioi laajan vahvuusnäkemyksen eri osa-alueet, kuten esimerkiksi luonteenvahvuudet, kyvyt ja lahjakkuuden, erilaiset taidot, kiinnostuksenkohteet sekä arvot.”

Voimakehäkoulutus mahdollistettiin yhteistyössä Rovalan Setlementin kanssa, ja opiskelijatoimikunnat tekivät yhteistyötä hankkeen aikana. Hanke mahdollisti esimerkiksi opiskelijoille vierailut molempiin kansanopistoihin – hankkeen yhtenä tavoitteena olikin opiskelijakunnan tukeminen ja yhteistyön aktivoiminen.

Vuoden kestäneen hankkeen vaikutukset ovat alkaneet näkyä Heikinmatin mukaan selkeästi.

 ”Opiskelijoiden itsetunto ja hyvinvointi ovat kohentuneet, kun heidän vahvuuksiaan opittu tunnistamaan ja hyödyntämään paremmin. Oppiminen on tehostunut ja opiskelijat kokevat itsensä arvostetuiksi sekä motivoituneemmiksi. Myös opintoihin sitoutuminen on parantunut, mikä näkyy vähentyneinä poissaoloina ja parempina oppimistuloksina.”

Vaikuttavuuden lisäämiseksi on tärkeää, että opettajat hyödyntävät vahvuuslähtöistä ohjausta ja puhetta osana opetusta. Yhteisölliset mallit ja opettajien aktiivinen rooli ovat keskeisiä tekijöitä vahvuusperustaisen tuen onnistumisessa.

Vuosikello jatkoa varten

Hankkeen suurimpiin onnistumisiin kuuluu myös hyvinvoinnin vuosikellon luominen. Se on suunniteltu toimimaan itsenäisesti ja jalkautettu osaksi opiston vuosittaista suunnittelua. Lisäksi hankkeen aikana tiivistynyt yhteistyö verkoston kanssa on vahvistanut opiston yhteisöllisyyttä.

Hankkeen aikana opisto sai arvokasta kokemusta ja kehitti ammattiosaamistaan opiskeluhuollon vahvistamisessa. Opiskelijoiden tukeminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja opettajien osaamisen syventäminen ovat opiston mukaan tärkeimpiä askelia kohti tulevaisuuden kestävää opiskeluhuoltoa.

”Tästä kehittämistyöstä on saatu paljon uusia oppeja, jotka jäävät varmasti elämään hankkeen päättymisen jälkeenkin.”

Keskeisiä tuloksia hankkeesta

Hankkeen aikana on kehitetty sekä vahvistettu opiskelijoita tukevia osa-alueita:

• Vahvuuslähtöinen opetus ja ohjaus, jossa opiskelijoiden vahvuudet on opittu tunnistamaan ja niitä on alettu hyödyntää paremmin.
• Yhteisöllisyyttä edistävät käytännöt, kuten Peräpohjolan Opiston Poppis-kohtaamispaikka, hyvinvoinnin vuosikello, vertaisohjaajien toiminta ja Yhessä-päivät.
• Varhaisen puuttumisen mittaristo, jolla seurataan poissaoloja ja opintojen etenemistä
• HOX-suunnitelmien eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman päivittäminen ja kehittäminen.
• Moniammatillinen yhteistyö, jossa hyödynnettiin hyvinvointitiimin ja eri alojen ammattilaisten tukea.