Peräpohjolan Opisto järjestää maahanmuuttajille vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutusta, jonka tavoitteena on edistää opiskelijoiden suomen kielen taitoa sekä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittymistä. Samalla opiskelijoita tuetaan työllistymisessä tai jatko-opintoihin siirtymisessä ja luodaan siten edellytyksiä heidän hyvinvoinnilleen ja yhdenvertaiselle asemalle yhteiskunnassamme.
Kotoutumiskoulutukseen pääsee mukaan, jos vähintään peruskoulu on lähtömaassa suoritettu ja sitä myöten myös opiskelutaitoja on ehtinyt karttua. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joille koulutukseen osallistuminen on kirjattu osaksi kotoutumissuunnitelmaa.
Seitsemän kuukautta Suomessa asunut Jheftine on kotoisin Filippiineiltä, jossa hän ehti valmistua high schoolista eli suomalaisittain lukiotason opinnoista ennen muuttoaan Pohjolaan. May puolestaan muutti vajaat kaksi vuotta sitten Suomeen Kolumbiasta, jossa hän suoritti samaan tapaan high schoolin sekä video- ja valokuvaamista sisältävän Multimedia Design and Integration Technician -tutkinnon. Lisäksi hän aloitti lakiopinnot, jotka kuitenkin jäivät kesken muuton myötä.
Tässä artikkelissa Jheftine ja May kertovat kotokoulutuksen opettajan Saara Tarkan kanssa kokemuksiaan kotoutumiskoulutuksesta.
Kielitaito karttuu nopeasti
Opettaja Tarkan mukaan koulutukseen osallistuminen ei edellytä suomen kielen osaamista, eli suomen kielen osaamisen lähtökohdista ei tarvitse ottaa paineita. Opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä mitataan koulutuksessa eurooppalaisen viitekehyksen mukaan.
”Kurssin opiskelijoiden kielitaidossa on luonnollisesti opiskelijakohtaisia eroja, ja osaaminen vaihtelee kielen eri osa-alueiden välillä. Yhdellä puhuttu suomi voi olla vahvemmalla pohjalla, ja toiselle taas kirjoitetun tekstin lukeminen ja tuottaminen on helpompaa. Luetun ja kuullun ymmärtämistä, puhumista ja kirjoittamista harjoitellaan täällä tasapuolisesti”, Tarkka avaa.
May kertoo oppineensa suomea vauhdilla koulutuksen alkamisen myötä.
”Ehdin opiskella Kolumbiassa hieman suomen kielen perusteita, joten en ollut aivan hukassa Suomeen tullessani. Saavuttuani jatkoin opiskelua vielä itsenäisesti Googlen ja kirjojen avulla ennen koulutusta. Aloitettuani kotoutumiskoulutuksen kolme kuukautta sitten olen kuitenkin oppinut suomea huomattavasti nopeammin!
Ymmärrän ja puhun kieltä jo varsin hyvin, vaikka suomalaiset puhuvatkin tosielämässä aika nopeasti. Olen pitänyt kovasti suomen kielen opiskelusta myös sen takia, että se tarjoaa tietysti lisää mahdollisuuksia opinnoissa ja töissä sekä hyödyttää muutenkin täällä elämistä”, May kertoo.
Jheftine puolestaan ei ollut opiskellut kieltä etukäteen, mutta edistystä on tullut tasaisen varmasti.
”En tiennyt Suomeen tullessani kielestä mitään, joten alku oli toki hieman hankala. Olen kuitenkin huomannut opinnoissani, että opetus on täällä laadukasta, ja Saara on opettajana tosi taitava. Innostus ja halu oppia kieltä on kova, ja opin lisää askel askeleelta.”
Tosielämän havainnollistaminen tukee teoriassa opittua
Molemmat opiskelijat toteavat, että kotoutumiskoulutus ei sisällä varsinaisesti ”normaaleja” opiskelupäiviä, eikä yksikään päivä ole samanlainen toisen kanssa. Kynä- ja paperityöskentely ja kirjat ovat toki tärkeä osa uuden asian oppimista, mutta olennaisessa roolissa on opitun yhdistäminen käytäntöön.
”Kotokoulutus eroaa kotimaidemme opinnoista kovasti. Perinteisen opiskelun lisäksi lähes kaikkea oppimaamme opetellaan hyödyntämään myös käytännön elämässä. On hauskaa ja hyödyllistä opiskella kaikkea suomalaiseen kieleen, kulttuuriin ja arkeen liittyvää konkreettisesti, ja se täydentää tunneilla kirjoista oppimiamme asioita”, May toteaa.
”Tämä on todella kiinnostavaa juuri sen vuoksi, että tämä päivä voi olla täysin erilainen kuin huominen. Pidän siitä, että opetuksessa painotetaan monipuolisesti suomen kielen ja kulttuurin ymmärtämistä. Suomalainen kulttuuri on kaunis ja täynnä kiinnostavia asioita, joita omassa kulttuurissani ei ole”, Jheftine jatkaa.
Kulttuurien kohtaamisesta on ollut hyötyä myös toiseen suuntaan. Jheftine on päässyt opettamaan muille opiskelijoille ja opettajille filippiiniläisestä kulttuurista, ja ryhmä on laittanut yhdessä esimerkiksi adoboa, joka on suosittu filippiiniläinen ruokalaji.
Myös Tarkan mukaan tosielämän havainnollistaminen on tärkeä tuki kirjoista ja muista materiaaleista opituille sisällöille.
”Jos harjoittelemme vaikkapa pesäpallosanastoa ja puhumme siitä Suomen kansallisurheilulajina, niin jäähän lajista hatarampi mielikuva, jos emme käy oikeasti pelaamassa pesäpalloa ja testaamassa mailoja ja räpylöitä. Opistolta löytyy onneksi välineitä monenlaisiin harrastuksiin, ja lisäksi vierailemme usein erilaisissa harrastus- ja kulttuuripaikoissa keilahallista taidemuseoon.”
Työssäoppimisjaksot inspiroivat ja antavat makua arjen työelämästä
Kotoutumiskoulutuksessa pohditaan kielen ja kulttuurin opiskelun lisäksi jokaisen opiskelijan tulevaisuudensuunnitelmia. Yksi kotokoulutuksen tärkeimmistä asioista onkin, että koulutus toimii opiskelijoille ponnahduslautana joko jatko-opintoihin tai suoraan työelämään.
Eräs keskeisistä apukeinoista tulevaisuuden pohdiskeluun on työssäoppimisjaksot.
”Kotokoulutuksessa on kielen oppimisen lisäksi hienoa se, että voimme pohtia ajan kanssa, mitä haluamme tehdä tulevaisuudessa ja mitä tavoitteiden saavuttamisen eteen täytyy tehdä. Pidän itse valokuvauksesta, ja on ollut mahtavaa päästä kuvaamaan työssäoppimisjaksollani. Kameroiden lisäksi rakastan matkustelua. Haluaisin mielelläni opiskella näitä syvällisemmin vaikkapa ammattikorkeakoulussa ja tehdä joskus myös töitä näiden aiheiden parissa”, May kertoo.
Opiskelijat sekä myös työnantajat ovat olleet todella työssäoppimisjaksoihin tyytyväisiä, ja ne ovat antaneet paljon molemmille osapuolille. Jheftine on käytännön kokemusten lisäksi tyytyväinen myös opettajien tarjoamaan tukeen ja kuuntelemiseen.
”Opettajat ja muu henkilökunta myös kuuntelevat aidosti, mitä haluamme tulevaisuudessa tehdä. Omalla kohdallani mietin vielä tulevaa opiskelupaikkaa ja työtä, mutta yksi unelmistani olisi ehdottomasti lentäjän ammatti.”
Mistä Jheftine ja May erityisesti pitävät suomalaisuudessa?
”Pidän tietynlaisesta yksityisyydestä, jonka käsitys on hyvin erilainen verrattuna Filippiineihin. Vaikka halu yksityisyyteen on ihmisillä välillä läsnä, he ovat kuitenkin ystävällisiä toisilleen. Olen löytänyt suomalaisesta kulttuurista paljon kauniita ja kivoja asioita, ja esimerkiksi nuotiolla istuminen makkaran kanssa on aina huippu kokemus”, Jheftine kuvailee.
May peräänkuuluttaa koulutuksen laatua ja kertoo, että Kolumbiassa koulutusjärjestelmä on monella tapaa erilainen.
”Yksilö otetaan täällä hyvin huomioon. Meillä on mahdollisuus mennä oman polkumme mukaan, ja tiedämme saavamme tukea aina, kun tarvitsemme. Täällä ei siis ole pakko seurata tarkasti tiettyä reittiä, vaan omat mielenkiinnonkohteet ja tavoitteet ohjaavat opintoja joustavasti. Täällä saan olla oma itseni, ja nautin siitä. Rakastan myös talvea ja pakkasta!”
Miksi maahanmuuttajien kannattaa hakea kotoutumiskoulutukseen?
- Kun saapuu Suomeen vieraasta maasta ja aikoo asua täällä pitempään, voi olla hankalaa löytää tietoa, mitä voisi tehdä ja kuka opastaisi eteenpäin. Siihen Peräpohjolan Opisto ja kotoutumiskoulutus on erinomainen vaihtoehto.
- Koulutus on hyödyllinen ja tarjoaa monipuolisesti kokemuksia maahanmuuttajille eri maista. On tärkeää tutustua kielen lisäksi kulttuuriin ja ymmärtää, että liittyvät kiinteästi toisiinsa. Vaikka suomen kieli voi olla aluksi haastavaa, sillä pystyy selittämään ilmiöitä, joita ei muilla kielillä välttämättä pysty.
- Peräpohjolan Opistossa on mahdollisuus opiskella omilla ehdoilla, ja kaikki saavat olla täällä juuri sellaisia kuin ovat. Opisto on paikkana hieno, ja opettajat sekä muu henkilökunta ovat ammattitaitoisia ja avoimia.
- Kotokoulutus on erinomainen mahdollisuus ennen kaikkea sellaiselle opiskelijalle, joka haluaa opiskella suomalaista kulttuuria muiden kanssa yhdessä tekemällä ja kokemalla. Tätä kautta tarjoutuu mahdollisuuksia tutustua työelämään ja oppia kattavasti töissä tarvittavia taitoja.
