Uusia näkökulmia nuorisotyöhön

LappiNYT 2.0 -hankkeen yhtenä toimenpiteenä on työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen. Tähän paneuduttiin seitsemän lappilaisten hankekuntien nuorisotyöstä vastaavien kanssa opintovierailulla Sloveniaan. Opintovierailu mahdollistui Erasmus+-rahoituksen turvin, jonka organisoi meille nuorisokeskus Villa Elba.

Opintovierailun ohjelma ja maakohtaiset nuorisotyön eroavaisuudet

Opintovierailun ohjelma oli monipuolisesti laadittu. Tutustuimme Slovenian nuorisotyöhön niin linjausten ja strategisen ohjauksen osalta kuin käytännön työn osalta esimerkiksi nuorisotiloissa (Sloveniassa lähes kaikki nuorisotilat ovat nuorisokeskuksia, joissa suurimmassa osassa on myös hostel-toimintaa) ja liikkuvan nuorisotyön parissa.

Suurin ero mikä nuorisotilatoiminnan osalta näyttäytyi verraten Suomessa tehtävään työhön, oli monipuolinen toiminta, jota nuorisotyöntekijät ohjasivat nuorten osallistuessa. Nuorisotiloilla oli viikoittain säännöllisiä teemallisia työpajoja, joita täydensi isommat tapahtuma- ja projektikokonaisuudet. Kun taas meillä Suomessa monesti tuodaan esiin, että nuorisotilalla nuoren ei tarvitse aktiivisesti tehdä jotain, vaan nuorisotila on paikka, missä voi halutessaan vaan olla. Nuorisotiloja kuvataan enemmän olohuoneina, kun taas slovenialaisessa nuorisotyössä tuli esiin tavoitteellinen informaali oppiminen. Nuorisotyö toteutti siellä kasvatus- ja opetustehtäväänsä nuorisotyöllisin keinoin, mutta selvästi näkyvämmin kuin mitä meillä nuorisotilatyössä tehdään.

Liikkuvan nuorisotyön merkitys ja kestävä nuorisotyö

Mielenkiintoista oli myös se, että liikkuva työ oli kiinteä osa nuorisotilatoimintaa. Monissa vierailukohteissa oli joko bussi tai puuhapaku, jolla jalkauduttiin laajemmalle alueelle, riippuen paikkakunnasta joko lähiöihin tai maaseudun kylille. Myös Sloveniassa vapaaehtoistyö ja opiskelijat olivat merkittävässä roolissa tämän työmuodon toimivuuteen. Suurimpana haasteena liikkuvan työn osalta kuvattiin oikean kohderyhmän tavoittaminen, liikkuvassa työssä kun tavattiin ensisijaisesti lapsia ja perheitä. Myös meillä pohjoisessa tämä sama tulee esiin pienemmillä paikkakunnilla. Lappilaisissa kaupungeissa kuitenkin kohdataan nuoria liikkuvassa työssä ja lasten osallistuminen toimintaan on vähäisempää.

Kestävään nuorisotyöhön liittyen esille nousi erilaiset projektit esim. nuorten viljelypalstat, jotka kylläkin sitovat nuoria vuoden ajan pitkäksi ajaksi (joka on nähty myös haasteena). Etelä-Euroopan lämpimät ja pitkät kesät mahdollistavat edm, mutta LappiNYT 2.0 -hankkeen mahdollistaman luontoyhteysohjaajakoulutuksen yhtenä tuloksena voisi kenties olla pienet viljelyprojektit eri puolilla Lappia. Nuoret järjestivät Sloveniassa eri teemoin kirpputori-tapahtumia ja lähes jokaisesta nuorisokeskuksesta löytyi kirpparinurkkaus.

Nuorisotyö Sloveniassa – nuorten osallisuus ja hyvinvointi

Saimme kuulla slovenialaisten nuorisotyöntekijöiden ajatuksia nuorten osallisuudesta, aktivismista ja nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollistamisesta. Eräs nuorisotila oli nuorten käytettävissä ilman työntekijää, nuorille annettiin avaimet ja he saivat käyttää tilaa pääsääntöisesti varaamalla tilan aukioloaikojen ulkopuolelta, nuorilla oli mahdollisuus tulla tilaan myös ilman varausta. Myös Sloveniasta löytyi nuorisovaltuustorakenne, joihin joissakin hetkissä viitattiin, mutta tähän emme sen tarkemmin vierailumme aikana tutustuneet. Enemmänkin osallisuus näyttäytyi vapaamuotoisemman osallisuuden muodossa esimerkiksi nuorten omissa projekteissa, aloitteissa tai mielenilmauksissa. Näillä haluttiin tuoda esiin hyvää, jota nuorten elämässä on.

Saimme matkamme aikana myös ihan käytännön vinkkejä nuorisotyön edistämiseen. Pääsimme tutustumaan pintapuolisesti nuoriystävällinen kunta -merkkiin, joka on erillinen sertifikaatti nuorilähtöisyydestä. Tunnustus on laadittu kehittämishankkeessa yhden kunnan toimialojen toimipisteitä varten. Sertifikaatin kriteerit on laadittu nuorisotyöntekijöiden ja muiden nuorten parissa työskentelevien sekä nuorten kanssa. Nyt tätä tunnustusta haluttiin levittää myös muihin kuntiin. Meille esiteltiin myös lapsille ja nuorille suunnattu tunne- ja vuorovaikutus -kokonaisuus, joissa lapset jo eskari-iästä lähtien tekivät erilaisia harjoituksia omaan työkirjaansa. Eskari- ja alakouluikäiset lapset tekivät näitä harjoituksia koulun yhteydessä ja opettajajohtoisesti ja se kuului osana kouluun. Kokonaisuuden päätteeksi lapsille ja nuorille jaettiin todistus ohjelman läpikäymisestä. Yläkouluikäiset taas saivat osallistua harjoitusten tekemiseen vapaaehtoisesti, mutta heille oli hyötyä todistuksen saamisesta esimerkiksi työnhaussa, sillä ohjelmakokonaisuuden suorittaminen antoi lisäpisteistä.

Keskustelimme matkamme aikana monista yhteisistä huolista nuorten elämässä; luottamuksen puute tulevaisuuteen, elämän kallistuminen, elämän paineistuminen ja mielenterveyden haasteet tuntuivat olevan meille kaikille tuttuja asioita, joiden kanssa tässä hetkessä painitaan. Myös päihteidenkäyttö ja erityisesti vapettaminen nuorten, varhaisnuortenkin, keskuudessa kuulosti kovin tutulle. Yhtä lailla nuorisotyön puolustaminen tunnusti yhteiselle asialle, jonka parissa kamppaillaan kummassakin maassa. Meillä sentään nuorisotyö on ammattiala, johon on mahdollisuus saada tutkinto monissa eri koulutusasteissa, tästä saimme kovasti ihailua. Sloveniassa ei varsinaista nuorisotyökoulutusta ole laisinkaan. Kohtaamamme työntekijät olivat taustaltaan insinöörejä, markkinoinnin asiantuntijoita, taiteilijoita, sosiaalipedagogeja, opettajia, tanssijoita jne.

Kansainvälisen nuorisotyön merkitys ja ajatuksia matkalta

Slovenian opintovierailun kohteet itsessään nostivat moninaisia ajatuksia, mutta se mahdollisti myös verkostoitumisen kollegoiden kanssa, sekä matkalla mukana olleiden Itä-Suomen aluekoordinaattori Hetan ja Lahden kaupungin pohjoisen alueen nuorisotyön päällikkö Petterin kanssa. Matkan aikana pystyimme jakamaan samaa yhteistä näkyä nuorisotyöstä ja sen tulevaisuudesta. Oli todella inspiroivaa tavata nuorisotyön kollegoita, nuorisotyöstä vastaavia, joille nuoret ja nuorisotyö on tärkeä ja merkityksellinen työmuoto.

Mikä oli matkan anti? Verkostoitumista slovenialaisten nuorisokeskusten, nuorisotyöntekijöiden ja myös lappilaisten kollegoiden kesken. Heta ja Petteri toivat lisää syvyyttä keskusteluihin omilta alueiltaan ja yhteistyökuvioita on kotimaassakin jo viritelty. Toivottavasti kotimaan opintomatka mahdollistuu ensi vuonna Lahteen, jonne Petteri meidät lämpimästi toivotti tervetulleiksi. Olemme myös sitoutuneet ensi vuonna vastaanottamaan slovenialaiset kollegat vastavierailulle.

Minulle henkilökohtaisesti nuorisotyön opettajana oli erityisen tärkeää saada luotua hyvät kontaktit meidän Peräpohjolan Opiston nuorisotyön opiskelijoiden kansainvälisille työelämäjaksoille. Sellaisia kohteita löytyi kolme, jonne toivottavasti jo syksyllä lähtee meidän nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoitamme.

Kuntien nuorisotyöstä vastaavat ottivat omaksi haasteekseen saada ainakin yhden usean kunnan yhteisen kv-matkan ensi vuoden aikana nuorille ja ohjaajille.

KV-terveisin Heli Lukkariniemi