Peräpohjolan Opistolla järjestetään tammi- ja helmikuussa Nuorten mielenterveys -koulutusta sotealan sekä kasvatus- ja ohjausalan työntekijöille sekä muille ammattilaisille, jotka tarvitsevat työssään nuorten mielenterveydellisiin sekä neuropsykologisiin haasteisiin liittyviä tietoja ja taitoja. 

Nuorten mielenterveys -koulutuksessa opiskelijat oppivat 

• tunnistamaan sekä mielenterveyden että neuropsykologisia haasteita ja ymmärtämään nuorten erilaisuutta nykypäivän Suomessa 
• hyödyntämään erilaisia työvälineitä näiden haasteiden käsittelyssä, nuorten kohtaamisessa, arjen vuorovaikutuksessa sekä tunnetaitojen hallinnassa 
• tukemaan monipuolisesti nuorten mielenterveyttä ja huolehtimaan samalla omastaan. 

 Jessica ja Minna Suoperä ovat sairaanhoitajia, neuropsykiatrian valmentajia ja työnohjaajia, jotka tarjoavat yrityksensä Jecca Oy:n kautta sosiaali- ja terveysalan koulutusta nuorten parissa työskenteleville. Reija Nurkkalalla puolestaan on pitkä kokemus nuorten mielenterveyden haasteista sekä nepsy-haasteista Tornion etsivänä nuorisotyöntekijänä. 

Tässä blogitekstissä nuorisotyön asiantuntijat kertovat nuorten kokemista haasteista tänä päivänä sekä työkaluista näiden haasteiden käsittelyyn. Samalla pohditaan, miten myös nuorten parissa työskentelevät voivat ylläpitää omaa hyvinvointiaan. 

Millaisia haasteita nykypäivän nuoret kokevat, ja mistä ongelmat kumpuavat? 

Suoperät ovat räätälöineet koulutuksen tämän päivän tarpeisiin. Kouluttajien ja Nurkkalan mukaan nuorten mielenterveyden haasteet näkyvät esimerkiksi eriasteisena ahdistuksena ja masennuksena, itsetunto-ongelmina, keskittymiskyvyn puutteena ja jopa itsetuhoisuutena.  

”Koronapandemian aika lisäsi lasten ja nuorten sosiaalisia haasteita, ja tuo eristäytymisen kuorma painaa mielenterveyttä yhä. Pandemia-ajan kotonaolo näkyy edelleen ahdistuksena sosiaalisissa tilanteissa ja ihmisten kanssa kasvokkain käyttäytymisessä. Koulun arjessa on vuorovaikutus, sykli ja rytmi, joita nuori pidemmän päälle tarvitsee mutta joka jäi koronan takia hyvin vähälle. Monilla on nykyisin hankaluuksia kohdata toisia normaalisti kasvotusten. 

Haasteita lisäävät myös tämän päivän maailmanpoliittisen tilanteen epävarmuus sekä taloustilanne – sodat heijastuvat herkästi nuorten elämään, ja lisäksi he imevät itseensä aikuisten huolenaiheita, kuten esimerkiksi rahaongelmia. Yhteiskunnan ja läheisten tilanne painaa nuorten hyvinvointia, ja näitä ajatuksia on usein hankala sanoittaa. 

Myös muita pahoinvointia aiheuttavia tekijöitä on toki laaja kattaus. Nuorten keskuudessa esiintyy tietysti eriasteisia päihdeongelmia sekä hankaluuksia perheen ja läheisten kanssa – ja kaikki nämä vaikuttavat yleisesti nuoren käytökseen ja jokapäiväiseen arkeen”, Suonperät avaavat.  

Maailman muutosten ohella yksi olennainen mielenterveyteen vaikuttava tekijä on kouluttajien mukaan useimmille nuorille jokapäiväinen sosiaalinen media. 

”Somen jatkuva käyttö näkyy vuorovaikutuksessa niin aikuisten kuin toistenkin nuorten kanssa. Monien keskustelu- ja käyttäytymistaidot ovat jääneet sekä jatkuvan somettamisen että koronan myötä paitsioon. Some luo nuorille myös esimerkiksi ulkonäköpaineita ja antaa usein vääristyneitä vertailukohtia sekä epärealistisen kuvan todellisuudesta, vaikka se onkin erinomainen väylä sujuvaan kommunikaatioon.  

Kannattaa kuitenkin muistaa, että some tekee myös hyvää – vaikeista asioista on usein helpompi kirjoittaa viestillä kuin puhua ääneen. Monet käyttävät jopa sovelluksia, joissa voi olla chatissa yhteydessä tukea tarjoavan aikuisen kanssa.”  

Nuorten maailman ja erilaisuuden ymmärtäminen on tärkeä taito 

Kouluttajat ja Nurkkala ovat havainneet nuorten hyvinvointierojen kasvaneen viime vuosien aikana. 

”Kuilu hyvinvoivien ja pahoinvoivien nuorten välillä tuntuu syventyneen. Ne nuoret, joilla menee hyvin ja joiden kotona asiat ovat mallillaan, voivat hyvin ja menestyvät. Sen sijaan ongelmat tuntuvat vain kasaantuvan niillä, joille arki on jo valmiiksi päivittäistä selviytymistä. 

Tavoitteenamme on, että nuorten kanssa työskentelevä persoona olisi turvallinen ja auktoriteettia omaava aikuinen, joka kuitenkin osaisi samalla ymmärtää nuorten maailmaa ja esittää asiat nuorten tasolla. Ammattilaisina me uskomme nuoriin ja heidän mahdollisuuksiinsa, kun he tuntevat itse olevansa hukassa.” 

Nurkkalan mukaan nuorisotyössä on tärkeää kyetä asettumaan nuoren tasolle ja ymmärtää ihmisten erilaisuutta. Myös ajan tasalla pysyminen nuorten elämästä yleisesti on ammattilaisen kohdalla hyödyksi. 

 ”Maailma muuttuu, nuoret muuttuvat ja haasteet muuttuvat. Tietämys nykynuorista yleisesti lisää myös työntekijän hyvinvointia, sillä sen avulla avautuu yhteys heidän mielenmaisemaansa ja työssä on sen myötä helpompaa onnistua. 

Nuoret ovat yksilöitä, joilla on arvomaailmansa sekä käsityksensä ja mielipiteensä asioista. On oleellista hyväksyä heidät sellaisina kuin ovat. Monipuolisella menetelmävalikoimalla on mahdollisuus toimia erilaisten nuorten kanssa ja antaa heille ideoita – kuitenkaan omia arvoja väkisin tuputtamatta. 

Auttaa huomattavasti, kun tunnistaa, mitkä menetelmät kantavat kenenkin kanssa hedelmää. Ei siis välttämättä kannata hakata päätä seinään samalla toimintatavalla kaikkien kanssa, vaan pitkäjänteisyys ja joustavuus ovat tässä työssä edullisia persoonapiirteitä. 

Asioista täytyy kuitenkin pystyä puhumaan nuortenkin kanssa niiden oikeilla nimillä. Nuoret eivät mene siitä rikki. Työ vaatii siis rehellisyyttä sekä työntekijöiltä että nuorilta: avoimuus, armollisuus ja uskallus nuorten kanssa vievät jo aika pitkälle.” 

Millaisia välineitä koulutus tarjoaa nuorten mielenterveyden käsittelyyn ja nuorisotyöhön yleisesti?  

Nuorten mielenterveys -koulutuksessa osallistujat pääsevät harjoittelemaan erilaisia nuorten kanssa hyödyllisiä taitoja käytännössä.  

”Nuoren kohtaaminen ja vuorovaikutustilanteet ovat koulutuksessa keskeisiä aiheita. Usein nuoret kokevat, ettei heitä kuulla ja ymmärretä, ja tunne siitä, ettei heidän asiansa kiinnosta, luonnollisesti lisää ahdistusta ja vähentää luottamusta avautua ulkopuolisille. Pyrkimyksenämme on, että olisimme turvallisia ja helposti lähestyttäviä aikuisia nuorille. 

Esimerkiksi eräs harjoittelemamme teoria on nimeltään jäävuoriteoria, jossa opetellaan näkemään haastavan nuoren ”pinnan alle” eli ymmärtämään hänen käytökseensä vaikuttavia taustasyitä. Haluamme valaa osallistujille uskoa nuoriin ja vahvistaa ajatusta siitä, ettei kukaan ole ilkeä tahallaan, vaan kyseessä on erilaisten taustatekijöiden summa”, kouluttajat kertovat. 

Mutta voidaanko nuoria auttaa, jos työntekijät eivät itse voi hyvin?  

”Koulutuksen toisena pääpainona on nuorten ohella myös työntekijöiden oma mielenterveys. Harjoittelemme esimerkiksi rauhoittumista, minäkuvan rakentamista sekä ahdistuksen sietoa. Faktahan on, että nuortenkin olisi tärkeää ymmärtää, mitä normaali ahdistus on. Kaikki kokevat sitä, ja sitä voi oppia käsittelemään”, kouluttajat kertovat. 

Nurkkala mainitsee, että työelämän lisäksi myös sen ulkopuolista arkea on hyvä tasapainottaa. 

”Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tekevät työtä hyvin pitkälti suurella sydämellä ja omalla persoonallaan. Työ on hetkittäin kuormittavaa, mutta vertaistuella sekä säännöllisellä ja tavoitteellisella työnohjauksella on keskeinen merkitys. Itse voi kuitenkin huolehtia esimerkiksi siitä, että voi hyvin henkisesti ja fyysisesti – tässä auttaa, että tekemistä löytyy myös töiden ulkopuolella ja aivot saavat vastapainoa nollaamisen kautta.”  

Suoperien mukaan aiemmissa koulutuksissa käytännön harjoituksista ja keskusteluista on pidetty kovasti. 

”Olemme saaneet positiivista palautetta, ja sen mukaan koulutuksen esimerkit ovat jääneet osallistujille hyvin mieleen. Ammattilaiset tarvitsevat usein myös rohkaisua työskentelyyn ja etenkin heittäytymiseen, joka onkin yksi tärkeimmistä työkaluista.  

Viime vuosina joillain on saattanut lisääntyä jopa pelko pärjäämisestä, kun nuorten haasteet ovat yleistyneet voimakkaasti. Yhteiset keskustelut ovat tuoneet tällaisissa tilanteissa jopa ahaa-elämyksiä, kun tilanteita on päästy käsittelemään yhdessä ja erilaisia solmuja on avattu konkreettisten kokemusten kautta.” 

Järjestämme koulutuksen toiseen kertaan 6.2.-7.2.2024. Ilmoittautuminen koulutukseen on avoinna. Lisätietoa koulutuksesta löydät täältä