Yhteisöllisyyden vahvistamisen toimintamalli: Yhessä-hankkeessa parannettiin opiskelukykyä ja hyvinvointia

YHESSÄ-hankkeen tavoitteena oli parantaa opiskelijoiden opiskelukykyä ja hyvinvointia ohjaajavetoisen yhteisöllisen toiminnan avulla. Tavoitteena oli näin tehostaa opiskelijoiden tutkinnon suorittamista ja työelämään siirtymistä. Lisäksi tavoitteena oli luoda ohjaajaverkosto ja kehittää ohjaajien osaamista opiskelijoiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukijoina.

Opiskeluaikana rakennetaan omaa identiteettiä, pohditaan ammatin merkityksellisyyttä ja ennen kaikkea rakennetaan valmiuksia tulevaisuutta ja työelämää varten. Opiskelijan polku on moninainen ja vaatii onnistuakseen erilaisia tuen ja ohjauksen muotoja, joiden avulla varmistetaan opintojen eteneminen, huolehditaan opiskelukyvystä ja kehitetään opiskeluvalmiuksia.

Koulutuksen kenttä on kokenut viime vuosina isoja muutoksia. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa painotetaan nykyään yksilöllisyyttä ja jokaisella opiskelijalla on yksilöllinen opiskelusuunnitelma. Vaarana yksilöllisyyden painottamisessa on kuitenkin yhteisöllisyyden ja yhteisön tuen väheneminen. Opiskelijan vahvuutena pidetään myös nopeaa koulusta valmistumista ja vahvaa pärjäämistä työelämässä unohtaen kuitenkin opiskeluajan merkityksen ammattiin kasvussa, joka vaatii erityisesti nuorilta aikaa.

Opiskelijoiden haasteet johtavat usein opintojen venymiseen tai jopa koulutuksen keskeyttämisiin, mikäli tilanteisiin ei puututa. Oppilaitoksen ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, että opiskelijat kokevat saavansa tarvitsemansa tuen elämään ja opintoihin ja heille kehittyy itsevarmuus ja uskallus valmistua ammattiin ja siirtyä työelämään.

YHESSÄ-hankkeessa (1.4.2022-31.8.2023) pyrittiin vaikuttamaan opiskelun haasteisiin sekä kehittämään yhteisöllistä ja ohjaajavetoista toimintaa haasteiden lieventämiseksi. Hankkeessa toteutettiin opiskelijoiden opiskelukykyä ja hyvinvointia tukevia yhteisöllisiä toimenpiteitä, kuten koko Opiston yhteisiä tapahtumapäiviä sekä viikoittain pidettyä Poppis-kohtaamispaikkaa, johon opiskelijat saivat tulla pelailemaan, tekemään tehtäviä ohjaajan kanssa tai oleskelemaan yhdessä. Hankkeen aikana ohjaajien roolia vahvistetiin ja kehitettiin heidän osaamistaan koulutusten avulla. Lisäksi koottiin Meri-Lapin alueella ohjaustyötä tekevien verkosto ohjaustyön tueksi.

Hankkeen hyvät käytännöt

Hankkeen aikana muodostettiin ja vakiinnutettiin Opistolle yhteisöllisyyttä vahvistavia toimintatapoja, kuten Poppis-kohtaamispaikka ja yhteisölliset tapahtumat. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemiseen luotiin työkaluja, kuten yksilö- ja pienryhmävalmennus ohjaajan johdolla. Näin tuettiin opiskelijoita, jotta he pysyivät paremmin heille määritellyssä opiskeluaikataulussa ja suoriutuivat suunnitellussa aikataulussa opinnoistaan. Ohjaajien osaaminen kehittyi koulutusten ja ohjaajaverkoston ansiosta siten, että osaaminen vastaa entistä paremmin työn vaativuutta, ohjaajat osaavat tunnistaa opiskelijoiden tuen tarpeita paremmin ja ovat tietoisia alueen muista opiskelijoiden hyvinvointia tukevista palveluista. Ohjaajaverkosto madaltaa osaltaan kynnystä tehdä monitoimijaista opiskelijoiden hyvinvointia tukevaa ohjausta alueella.

Hankkeen tuloksena syntyi yhteisöllisyyttä sekä opiskelukykyä ja -motivaatiota tukeva Opiston hyvinvointisuunnitelma, joka on testattu hankkeessa sekä muokattu kokemusten ja palautteiden perusteella. Lisäksi hankkeen tuloksista ja kokemuksista syntyi toimintamallin kuvaus, joka löytyy alta kuvamuodossa sekä hankkeen projektityöntekijä Anna Mannisen pitämänä videoesittelynä. Toimintamalli huomioi erityisesti ohjaajien roolin ja yhteisöllisen toiminnan opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelun etenemisen tukena.