Peräpohjolan Opistolla jälleen starttaavan ratkaisukeskeisen nuorisoterapeutin koulutus on tarkoitettu nuorten kanssa työskenteleville sosiaali-, terveys- ja kasvatus- sekä opetusalan ammattilaisille ja asiantuntijoille.
Koulutuksen tavoitteena on
- vastata nuorten kasvaneeseen mielenterveydelliseen ahdinkoon ja luoda uudenlaisia ja tehokkaita tukimalleja nuorten varhaisen tuen palveluille
- luoda mielenterveyttä tukevia palveluja oikea-aikaisesti ennen kuin ongelmat ovat ehtineet kehittyä vakaviksi
- auttaa osallistujia soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja tehokkaasti käytännön työelämässä.
Tässä blogitekstissä perehdytään siihen, miten nuoren kohtaaminen muuttuu avoimemmaksi kääntämällä perinteinen ongelmakeskeisyys ratkaisukeskeisyydeksi.
Kouluttajaksi monipuolisella taustalla
Ratkaisukeskeisen nuorisoterapeuttikoulutuksen kouluttaja Hilkka Putkisaarella on monipuolinen tausta nuorten kohtaamisesta. Ennen kouluttajan töitä Putkisaari on työskennellyt luokanopettajana ja lastensuojelun parissa yhteensä noin 25 vuoden ajan.
”Mielenkiintoni terapian eri muotoihin lähti uteliaisuudesta. Havaitsin lastensuojelun perhekotityössä, että hyvin monet lapset tai nuoret kävivät jonkinlaisessa terapiassa. Opiskelin aluksi kuvataideterapeutiksi, ja kun huomasin, että nuoret yhdistivät kuvataiteeseen usein seksuaalisia teemoja, päädyin hankkimaan vielä seksuaalineuvojan ja -terapeutin sekä kliinisen seksologin pätevyyden. Viimeksi mainittujen välissä ehdin valmistua myös psykoterapeutiksi.
Olen kiinnostunut asioista ja ihmisistä, ja halusin laajentaa osaamistani, jottei asiakkaiden tarvitsisi kulkea luukulta toiselle eri tarpeiden perässä. Nykyisin minulla on kouluttajan pätevyys, ja voin tehdä ohjaustyötä monipuolisesti eri vinkkeleistä. Ratkaisukeskeisyys on muodostunut ykkösviitekehyksekseni kaikkien näiden sisältöjen pohjalta.”
Millaisia teoriasisältöjä ratkaisukeskeisen nuorisoterapeutin koulutuksessa käsitellään?
Putkisaaren mukaan koulutuksessa yhdistetään ratkaisukeskeinen viitekehys ja perustyömenetelmät monipuolisesti nuorten kohtaamisen taitoihin.
”Ratkaisukeskeisyydessä on olennaista, että toisen kokemia haasteita ei kielletä. Aina pyritään keskittymään voimavaroihin, vahvuuksiin ja yleisesti ilmiöiden positiivisiin puoliin sekä tarkastelemaan näkyvän ongelman taustalla piileviä tekijöitä ja suuntaamaan katse tulevaisuuteen. Lähestymistapa on siis erilainen kuin perinteisessä ongelmakeskeisyydessä.
Tämän viitekehyksen pohjalta käsittelemme laajasti nuoruuteen, fyysiseen ja psyykkiseen kasvuun sekä esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyviä teemoja. Suurimpia kokonaisuuksia ovat nuorille tyypillisimmät mielenterveyden haasteet ja nuorten tukeminen niistä selviämiseen. Näiden teemojen alle mahtuu toki paljon pienempiä aihealueita.”
Teoriataustan yhdistäminen käytäntöön kasvattaa ammatillisesti ja muuttaa ajattelutapoja
Koulutus on pääsääntöisesti lähiopetusta. Ratkaisukeskeisyyden teoriaa ja hieman myös muita viitekehyksiä painotetaan enemmän aamupäivisin, ja iltapäivällä ovat puolestaan vuorossa käytännön harjoitukset.
”Teemme pareittain ja pienissä ryhmissä käytännössä samanlaisia haastatteluja ja harjoituksia kuin nuortenkin kanssa tehtäisiin. Täällä saa siis konkreettisia menetelmiä aitoihin tilanteisiin – voimme esimerkiksi harjoitella siten, että parista toinen on vuorollaan asiakas ja toinen terapeutti.”
Lähiopetuspäivät ovat kuitenkin vain osa koulutuskokonaisuutta: niiden lisäksi koulutukseen sisältyy koulutuspäivien ulkopuolisia vertaisryhmätapaamisia sekä harjoitteita ja tehtäviä. Itseohjautuvuus on siis olennaisessa roolissa.
Putkisaaren mukaan ratkaisukeskeisyyden sisäistämisessä on tärkeää ymmärtää aiheen teoriapohja.
”Harjoitteet eivät toki ole ainoastaan nuoria varten, vaan osallistujat kasvavat koulutuksessa myös itse ammatillisesti. Kun taustateoria yhdistetään käytäntöön, teoriasisällöt ja harjoitukset eivät jää toisistaan irrallisiksi. Tällöin myös koulutuksen osallistujan ajatusmaailma sekä oma tapa suhtautua haasteisiin muuttuu hyvin usein.
Aiemmassa koulutuksessa kaikki osallistujat kertoivat jopa hämmästyneinä, miten heidän tapansa työskennellä nuorten kanssa on muuttunut. Kun suhtautumisen kääntää ongelmakeskeisyydestä ratkaisukeskeisyydeksi, nuorten kohtaamisessa avautuu usein aiemmin lukossa olleita ovia.”
Mitä uutta koulutus on tarjonnut osallistujan näkökulmasta?
Peräpohjolan Opiston aikuisten perusopetuksen opettaja Asta Taalilla ratkaisukeskeisen nuorisoterapeutin koulutus on tällä hetkellä käynnissä. Reilun vuoden kestävä koulutus alkoi viime keväänä, ja jäljellä on vielä pari kuukautta.
”Ennen Peräpohjolan Opistolle siirtymistäni tein vajaat 10 vuotta töitä luokanopettajana, ja tuolta pohjalta koin tarvetta ratkaisukeskeisen nuorisoterapeutin täydennyskoulutukselle. Myös aikuisten perusopetuksessa tästä on tietysti ollut paljon hyötyä.”
Taalia koulutus on auttanut säätelemään omaa suhtautumista erilaisiin kohtaamisiin ja välttämään samalla ristiriitojen aiheuttamista.
”Koulutus on lisännyt ymmärrystä tilanteisiin nuorten kanssa ja auttanut kääntämään ajatuksen tilanteiden taakse. Kaikista isoin juttu on varmaankin ollut empatian lisääntyminen nuoren kohtaamiseen – kykenen hidastamaan, hengittämään ja ottamaan paremmin huomioon taustan spontaanin tilanteeseen syöksymisen sijaan. Kaiken toiminnan taustalla on nimittäin aina jokin selitys.”
Laadukkaat materiaalit ja hyvä ryhmähenki
Taali on päässyt yhdistämään harjoiteltuja asioita jo käytäntöön töissä.
”Koulutuksen valmiiden materiaalien, kuten taulukoiden ja kuvien kautta on helppo lähteä keskustelemaan nuorten kanssa. Olen saanut hyödyllisiä sisältöjä esimerkiksi traumojen, ahdistuksen ja masennuksen käsittelyyn. Ne auttavat jäsentelemään konkreettisesti asioita, joiden kanssa nuoret painivat päivittäin.
Myös erilaisiin tunnetiloihin ja vaikkapa tavoitteisiin liittyvät kuvat ja asteikot auttavat selkeyttämään suuntaa yhdessä nuoren kanssa. Samalla olen saanut myös valmiita kysymyksiä sekä sanoja käytettäväksi eri tilanteissa.”
Materiaalien lisäksi koulutuksen ryhmähenki on ollut Taalin mukaan kokemusta nostattava tekijä.
”Meidän ryhmämme on ollut hyvin keskusteleva. Pienryhmissä on ollut mukava prosessoida opittuja asioita, ja on ollut kehittävää jakaa ajatuksia etenkin eri aloilta tulevien ihmisten kanssa – ryhmää rikastaa, kun yksi on koulumaailmasta, toinen perhekodista ja kolmas vaikkapa psykiatrian osastolta, ja se on laajentanut myös omaa tietämystäni sekä näkökulmiani.”
Miksi muidenkin kannattaa hakea ratkaisukeskeisen nuorisoterapeutin koulutukseen?
- Koulutus tarjoaa kattavasti tietoa ja käytännön harjoitusta nuorten kohtaamiseen ratkaisukeskeisesti.
- Nuoret katsovat maailmaa hyvin eri tavoilla aikuisiin verrattuna, ja on tärkeää viestiä, ettei kaiken tarvitse olla itsestään selvää ja kaikista asioista voi puhua.
- Nuorten pahoinvointi on ollut keskustelussa myös yhteiskunnallisella tasolla – tavoitteena on, että tulevaisuudessa olisi yhä enemmän ihmisiä, joilla olisi empatiaa, taitoja nuorten kohtaamiseen sekä kykyä nähdä tekojen ja tilanteiden taustalle.
Ilmoittautuminen ratkaisukeskeisen nuorisoterapeutin/-valmentajan koulutukseen on nyt käynnissä. Lisätietoa maaliskuussa alkavasta koulutuksesta sekä ilmoittautumisesta löydät täältä >